Talouskriisi voi pehmentää kriminaalipolitiikkaa
Talouskurimus voi muuttaa kriminaalipolitiikkaa nykysitä humaanimmaksi. Rangaistuksia lievennetään ja varhaista puuttumista lisätään. Pahimmassa tapauksessa talouskriisin seurauksena otteet kovenevat, seuraamuksia yksityistetään ja uusia halvalla tuotettavia kurituksia kuten ruumiillinen- ja häpeärangaistus otetaan käyttöön. Kriminologi Kauko Aromaa pohti laman vaikutuksia kriminaalipolitiikkaan Kritsin juhlaseminaarissa.
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin, HEUNIN, johtajan Kauko Aromaan mukaan eurooppalainen talouskriisi saattaa osoittautua pitkäaikaiseksi tai jopa pysyväksi. Talouskurimus vaikuttaa rikollisuuteen ja rikollisuuden kontrolliin.
"Parhaassa tapauksessa taloudellinen pakko saattaa lopulta saada aikaan sen, mihin humanistisesti ajatelleet asiantuntijat eivät ole pystyneet", Aromaa pohti.
Säästöjen seurauksena kriminaalipolitiikan suuntana voi olla esimerkiksi syyttämättä jättämisen yleistyminen, ehdollisten ja vapaudessa suoritettavien rangaistusten laajempi soveltaminen ja elektronisen valvonnan laaja-alainen käyttöönotto.
Talousahdingossa lapsia ei enää lähetetä vankilaan ja kansalaisjärjestöt otetaan valvontatyöhön korvaamaan väheneviä poliisivoimia. Varhaista puuttumista lisättäisiin huomattavasti.
Säästöjä syntyisi ja rikollisuus vähenisi huomattavasti, jos huumausaineet laillistettaisiin.
Uhkakuvana uudet halpisrangaistukset
Aromaan mukaan talouskriisi voi kuitenkin pahimmassa tapauksessa suunnata kriminaalipolitiikkaamme aivan päinvastaiseen suuntaan.
Seuraamusjärjestelmä yksityistetään niiltä osin, joista voidaan tahkoa taloudellista voittoa. Siirrytään niin kutsuttuun yövartijayhteiskuntaan, jossa kansalaiset jätetään oman onnensa varaan.
"Turvallisuutta saavat ne joilla on varaa hankkia sitä. Ne joilla ei ole siihen varaa, joutuvat tyytymään alas ajettuun julkiseen palveluun."
"Vapaaehtoistyö pannaan hoitamaan vähemmän kannattavat ja mahdollisesti uudenlaiset seuraamukset".
Aromaan mukaan säästölinjan seurauksena voidaan ottaa käyttöön uudenlaisia halvalla tuotettavia rangaistuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi häpeärangaistukset, ruumiilliset rangaistukset ja omaisuuden menettämisrangaistukset.
"'Vaarallisten luokkien' totaalinen valvonta otetaan käyttöön. Näitä 'vaarallisia luokkia' syntyy lisääntyvän eriarvoisuuden ja tuloerojen kautta sekä sen kautta, että sosiaaliturvaa heikennetään".
Sosiaalivaltio suojelee myös hyväosaisia
Aromaa huomautti, että vaikka tulevaisuus ei talouden suhteen näytä lupaavalta, kovaa kriminaalipolitiikkaa ei ole syytä kannattaa.
"Voisi olla mahdollista omaksua positiivinen kriminaalipolitiikka, joka perustuu yhteiskuntamme positiivisille puolille: kansalaisyhteiskunta, kansalaisyhdistykset, sosiaaliturvavaltio, perhe, yhteiskunta politiikka laajassa mielessä, sekä luottamus. Näitä asioita on huolellisesti selvitettävä."
Aromaan mukaan kansalaisjärjestöjen aseman vahvistaminen on välttämätöntä. Ei siksi, että ne edustavat halpoja voimavaroja, vaan teoreettisista ja käytännöllisistä syistä: viranomaisiin verrattuina kolmas sektori kykenee paremmin luomaan siteitä ja luottamusta työssä syrjäytyneiden kanssa sekä kansalaistoiminnassa yleisesti.
"Jos jo von Liszt uskalsi väittää, että hyvä sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa. Tämä merkitsee sitä, että sosiaaliturvavaltiota on suojeltava. Se koituu kaikkien parhaaksi, myös hyväosaisten. Jos sosiaaliturvavaltio rapautuu, se on haitaksi kaikille."
"Jos rangaistus on välttämätön, siihen pitäisi liittää rakentavia ainesosia, jotka auttavat pääsemään ulos vastenmielisestä tilanteesta sen sijaan, että sitä pahennetaan", Aromaa sanoi.
Kritsin 10-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Helsingissä 25.10. Aromaan lisäksi tilaisuudessa puhuivat oikeusministeri Anna-Maija Henriksson, professori Lasse Murto, dosentti Henrik Linderborg Risestä sekä Kritsin toiminnanjohtaja Jukka Mäki.
Kauko Aromaa pohti talousahdingon vaikutuksia rikollisuuteen ja rangaistuksiin Kritsin juhlaseminaarissa 25.10.