Neljällä viidestä rikostaustaisesta nuoresta on oppimisvaikeuksia

Tutkituista nuorisorikollisista runsaalla 10 prosentilla peruskoulu oli jäänyt kesken. Vastaava luku koko 16-vuotiaiden ikäluokasta on prosentti.

Selvitystä tehneen, Kritsin oppimisvalmennuskoordinaattorin Mirva Gullmanin mukaan jo pelkkä oppimisvaikeuksien tunnistaminen on rikostaustaiselle nuorelle merkityksellistä ja itsetuntoa kohottavaa.

"Nuoret tajuavat, että heidän koulussa ja mahdollisissa myöhemmissä opinnoissa kokemansa vaikeudet eivät olekaan johtuneet tyhmyydestä ja laiskuudesta vaan neurologisista häiriöistä", Gullman sanoo.

Gullmanin mukaan rikostaustaisille nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, pitäisi tarjota nykyistä enemmän kuntoutusta ja apua. Oppimisvalmiudet tulisi kartoittaa jo rangaistusvaiheessa.

 "Uusintarikollisuuden vähentämiseksi mahdollisimman moni rikostaustainen nuori kannattaisi saada koulun penkille. Koulutus ja sitä kautta työllistyminen ovat tehokkaita keinoja saada nuori kiinnittymään yhteiskuntaan ja luopumaan rikollisesta toiminnasta."

Gullmanin mukaan selvityksen tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin olisi puututtava mahdollisimman ajoissa. Etenkin tunnistamattomina oppimisvaikeudet lisäävät riskiä syrjäytyä ja joutua tekemisiin rikollisuuden kanssa.

"Jatkuvat epäonnistumisen kokemukset koulussa johtavat hyväksynnän hakemiseen muualta eli useimmiten seurasta, jota koulunkäynti ei myöskään kiinnosta. Pahimmassa tapauksessa koulupudokas luisuu rikollisuuden pariin."

Selvitys oli osa nelivuotista Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hanketta. Oppimisvaikeuksien arvioinnin lisäksi hankkeessa kehitettiin oppimisvaikeudet huomioivia kuntoutuspolkuja rikostaustaisille nuorille. Oppimisvalmennustyö rikostaustaisten parissa jatkuu Kritsissä edelleen.

Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen loppuraportti