Naisten vuoro -hanke ehkäisee romaninaisvankien syrjäytymistä

Jasmin, 25, puhuu kännykkäänsä Vanajan vankilan perheosastolla soluhuoneessaan. Seinällä on pinkkejä prinsessajulisteita ja lattialla korissa on vauvan leluja.

Vaaleanpunaiseen asuun puettu Jasminen kohta vuoden täyttävä tytär kärttää äidiltään puhelinta. Äiti tarjoaa tytölle muovista leikkikännykkää, mutta se ei tunnu kiinnostavan samalla tavalla kuin oikea.

Jasmin saa kuin saakin puhelunsa toimitetuksi. Soitto koskee tärkeätä asiaa, peruskoulun suorittamista. Jasminen peruskoulu jäi aikanaan seitsemänteen luokkaan.

Jasmin oli 14-vuotias, kun hänen isänsä tapettiin. Perhe joutui ulos kodistaan ja puille paljaille. Kun äiti sai vankilatuomion, Jasminen tehtäväksi tuli huolehtia nuoremmista sisaruksista.

"Varastaminen oli ainoa keino pysyä hengissä. Varastin ruokaa ja vaatteita", Jasmin kertoo.

Sittemmin Jasmin perusti oman perheen. Mies oli väkivaltainen ja käytti huumeita.

"Hän käytti minua hyväkseen ja pakotti minut hankkimaan rahaa aineisiin ja muuhun elämiseen. Rehellisin keinoin en siihen pystynyt", Jasmin kertoo.

Rikoksia kertyi ja Jasmin joutui vankilaan. Toukokuussa Jasmin passitettiin jälleen Vanajalle. Tällä kertaa rangaistus on runsaan vuoden mittainen. Toista tuomiotaan suorittava Jasmin toivoo pääsevänsä koevapauteen alkutalvesta.

Vankilan pienessä huoneessa taaperoikäisen kanssa asuminen rassaa Jasminea kovasti. Soluasunnon muut asukkaat eivät Jasminen mielestä aina osaa ottaa riittävästi muita huomioon ja se käy hermoille.

Jasmin haluaisi myös nähdä enemmän kahta vanhempaa lastaan. Nuorempi on tuotu vankilaan tapamaan äitiään. Vanhempaa lastaan äiti ei ole tavannut aikoihin.

Jasmin on päättänyt, että tämänkertainen vankilareissu jää viimeiseksi. Hän aikoo saada peruskoulun päätökseen ja tyytyä vaatimattomaan, mutta rehelliseen elämään siviiliin päästyään.

"En tarvitse kaikkea sitä, mitä kaupoissa on tarjolla."

Pitsiliinoja ei enää osteta

Jasminen tarina on karu, mutta valitettavasti ei harvinainen", sanoo Tuula Nyman. Talvesta lähtien Nyman on työskennellyt kolmena päivänä Vanajan vankilassa palveluohjaajana. Nymanin työ palveluohjaajana on osa Romano Missio ry:n koordinoimaa romaninaisvankien kuntoutuksen Naisten vuoro -kehittämishanketta.

Romaninaisten määrä vankiloissa kasvaa koko ajan.

Nymanin ja Naisten vuoro -hanketta koordinoivan Päivi Majaniemen mukaan muutokset yhteiskunnassa ja yhteisöllisyyden hiipuminen romaniyhteisössä ovat keskeisiä syitä lisääntyneeseen rikollisuuteen. Sekatyömiehiä ei enää tarvita. Pitsiliinat ja muu romanien perinteinen myyntitavara eivät enää käy kaupaksi.

"Koulutuksen merkitystä ei vieläkään ymmärretä romaniyhteisössä. Nuoret haluavat aikuistua varhain. Keinona aikuistumiseen nähdään perheen perustaminen. Opiskelut jäävät tai ne aloitetaan vasta aikuisena. Vaikka olisi kuinka hyvä koulutus tahansa, niin 30-vuotiaana on vaikea saada töitä, jos ei ole työkokemusta ja on vieläpä romani", Majaniemi sanoo.

Naisten vuoro -hanke aloitettiin syyskuussa 2010. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään romaninaisvankien määrä, heidän elämäntilanteensa ja palvelu- ja kuntoutustarpeensa. Selvitystä varten on haastateltu romaninaisvankeja Vanajalla. Aineistoa analysoidaan parhaillaan.  

Aikaisempaa tietoa romaninaisvangeista on hyvin vähän.

Majaniemi huomauttaa, että romanivangit kuuluvat romaniväestön osaan, joka on syrjäytynyt romaniyhteisön sisällä.

Majaniemen arvion mukaan noin 20 prosentilla romaneista menee huonosti, koska he joutuvat elämään köyhyysrajan alapuolella. Tämä joukko on täysin tukien varassa, mutta se sinnittelee kuten valtaväestönkin köyhät.

"Valitettavasti noin 20 prosentilla romaneista menee erittäin huonosti. Osalla on päihteiden väärinkäyttäjiä tai hyvin moniongelmaisia ihmisiä, jotka vetävät sitten perheensäkin mukaan vaikeuksiinsa", sanoo Majaniemi

 Suullinen perimätieto romaneilla tärkeää

Majaniemi sanoo, että vasta nyt 2000-luvulla on kasvamassa romanisukupolvi, joka on laajemmassa mitassa käynyt kouluja.

Romanikulttuuri on ollut perinteisesti suullinen kulttuuri. Vasta 1970-luvulta lähtien koulunkäynti on tullut edes mahdolliseksi koko romaniväestölle. Tästä syystä romanien luku- ja kirjoitustaito on nykyäänkin muuta väestöä heikommalla tasolla.

"Romanien tiedon käsittely on perustunut erilaiseen tapaa oppia ja muistaa. Romaneilla on usein hyvä kuulo- ja näkömuisti, mutta kirjallisesti esitetty tieto jää usein huomioimatta, koska se vaatii erilaista käsittelytapaa", Majaniemi sanoo.

Majaniemen mukaan esimerkiksi tällaisia romanikulttuurin erityispiirteitä voisi nykyistä paremmin ottaa huomioon myös vankienhoidossa.  

"Romanivangit eivät hyödy kuntoutusohjelmista, koska tieto tarjotaan heille vieraassa muodossa."

Vetäjien romanitaustasta paljon hyötyä

Naisten vuoro -hankkeen tavoitteena on lisätä romaninaisvankien kykyä vastaanottaa rangaistusajan suunnitelmaan kuuluvia kursseja ja kuntoutusta.  

Majaniemi ja Nylund suunnittelivat ja toteuttivat romaninaisvangeille Voiva-ohjelman.Voiva tulee sanoista voimaantuminen, identiteetti ja vaihtoehto.

Ensimmäinen Voiva-ohjelma järjestettiin kesän aikana Vanajan vankilassa. Vapaaehtoiseen ryhmään osallistui  6-8 romanivankia. Ryhmä kokoontui kymmenen kertaa.

"Voiva on vasta pilottivaiheessa. Se on todellakin uraauurtava kokeilu, mitään tällaista ei ole aikaisemmin romanivangeille, ei naisille eikä miehille, järjestetty. Suorastaan yllätyimme kuinka suuri tarve tällaiselle kurssille on," Majaniemi sanoo.

"Kurssilla käytiin asioita identiteetistä ihmisoikeuksiin ja arjen hallintaan. Käsittelimme elinikäistä oppimista ja positiivista ajattelua. Ohjelmaan kuului myös romaneiden historiaan tutustumista. Pohdimme ihan perusasioitakin kuten, onko helpompi muuttaa itseään kuin toista", Nyman kertoo.

Majaniemen ja Nymanin mukaan ohjelman onnistumiseen vaikutti paljon myös se, että kumpikin vetäjistä on romanitaustainen.

"Meillä ei ole kulttuurien välistä ylemmyyttä rasituksena. Ymmärrämme ryhmän taustoja ja tarpeita. Tunnemme myös vankeinhoidon toiveet."

"Meillä on melko realistiset käsitykset siitä mitä ja miten voimme yhdellä ohjelmalla vaikuttaa. Tärkeintä on tarjota romaninaisvangeille rohkeutta ja välineitä osallistua erilaisiin kuntoutusohjelmiin."

Vartijoille romanikulttuurin opetusta 

Romanitaustansa takia Majaniemi ja Nyman tietävät ja uskaltavat sanoa ääneen, että osa romaneista on sotkenut itse asioitaan. Samoin kuin sen, että edelleen romaneja kohtaan tunnetaan suurta epäluuloa ja heidät sysätään helposti yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle.    

Naisten vuoro -hankkeen kohderyhmänä romaninaisvankien lisäksi on vankilan henkilöstö.

"Edelleen vankiloissa työskentelevät tuntevat huonosti romanikulttuuria. Rikosseuraamusalalla tunnetaan samalla lailla ennakkoluuloisuutta romaneja kohtaan kuin muuallakin yhteiskunnassamme. Näistä syistä tarvitaan henkilöstön lisäkoulutusta ja asenteiden muokkausta", Majaniemi toteaa.

Majaniemi ja Nyman laativat Voiva-ohjelmasta käsikirjan, jota voidaan käyttää työkaluna vankiloissa.

Naisten vuoro -hankkeen tavoitteena on kouluttaa romanitaustaisia tukihenkilöitä vapautuville.

"Vapautuvalla romanivangille on huomattavasti matalampi kynnys ottaa vastaan apua oman kulttuurinsa edustajalta kuin valtaväestöön- ja kulttuuriin kuuluvalta viranomaiselta. Tuki-ihminen toimisi yhdyshenkilönä vapautuvan ja viranomaistahojen välillä", Nyman sanoo.

Jasmin haluaa opiskella mustalaiskieltä

Lounasaika on lähestymässä. Jasmin valmistautuu lähtemään vauvansa kanssa keittiöön, jossa vangit ovat tänään valmistaneet yhdessä aterian.

Jasmin ehtii vielä kertoa Voiva-ryhmästä, johon hän osallistui.

"Ryhmästä oli apua. Se lisäsi itsetuntemustani. Aloin miettiä, kuinka voisin muuttaa totuttuja reagointitapojani", Jasmin pohtii.

Hän sanoo kurssin auttaneen myös ymmärtämään paremmin, miksi hän on vankilassa ja mikä hänet on ajanut tekemään rikoksia.

Jasminen mielestä vankilan henkilökunta ei aina ymmärrä romanien kulttuuria ja tapoja. Häntä esimerkiksi harmittaa, kun sanotaan, että lasten ja aikuisten pyykki pitäisi pestä yhtä aikaa samalla koneellisella.

"Onneksi tänne osastolle on nyt tulossa toinen pesukone" Jasmin kertoo.

Muihin kuin romaninaisvangeille järjestettyyn ryhmään tai ohjelmiin Jasmin ei ole osallistunut. Jasminin mielestä vankilassa pitäisi olla äideille ja lapsille yhteistä ohjelmaa. Esimerkiksi vauvauintia ja muskaria

"Toivon myös mustalaiskielen kurssia ja perheleirejä. Vanhemmuuskurssikin voisi olla hyvä", Jasmin toteaa.

Romanikielen kurssin Jasmin saa. Nymanin mukaan sellainen on jo päätetty järjestää Vanajalla.

 

Jutussa haastatellun Jasminen nimi on muutettu.