Järjestöt edistävät miljoonien suomalaisten hyvinvointia

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tekemän kansalaiskyselyn mukaan lähes kolme miljoonaa suomalaista on mukana sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa. Järjestöjen toimintaan osallistuu noin 900 000 suomalaista.

Järjestöt kiinnostavat heitäkin, jotka eivät vielä ole niissä mukana. Koulutuksiin, kursseille, vertaisryhmiin ja virkistystoimintaan olisi kuhunkin yli 200 000 uutta tulijaa.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtajan Riitta Särkelän mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat selvästi, että järjestöjä tarvitaan täydentämään julkista palvelutarjontaa.

-Jos sosiaali- ja terveysjärjestöjä ei olisi, palvelujärjestelmään kohdistuisi huomattavasti nykyistä suurempi kuormitus. Järjestöt pystyvät myös tarjoamaan apua vaikeasti tavoitettaville ryhmille, jotka jäävät helposti julkisten palvelujen ulkopuolelle.

Järjestöt eivät ole yrityksiä

Särkelän mukaan Euroopan unionin lainsäädäntö on vakava uhka suomalaisille sosiaali- ja terveysjärjestöille. EU vaatii, että järjestöjen on toimittava samalla tavalla kuin kaupallisten yritysten. 

-Päättäjien ja viranomaisten on lopultakin ymmärrettävä, että järjestöt ovat erilaisia kuin yritykset. Yritysmaailman mukaista verotuskohtelua ja kilpailuun liittyvää logiikkaa ei voi tuoda järjestömaailmaan rapauttamatta tukea, jota erityisesti paikallisyhdistykset antavat sadoille tuhansille suomalaisille.

Barometrin mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Raha-automaattiyhdistyksen, RAY:n, ja kuntien on tuettava alan järjestöjä jatkossakin.

-RAY:n rahoitus on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan elinehto ja se on turvattava jatkossakin. Paikallisyhdistyksille puolestaan kuntien toiminta-avustukset ovat yhtä elintärkeitä, Särkelä sanoo.

Hallitukselta puuttuu konkretia

Kansalaisbarometrin mukaan kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa ainakin 300 000 suomalaista aikuista. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000.

-Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet, Särkelä sanoo.

-Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan, kuntoutus- ja koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen yhteistyössä kehittämiä uusia käytännön toimia. Avainasemassa on kuntien aikuissosiaalityö.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tekemä suomaisten hyvinvointia ja kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista selvittävä tutkimus tehtiin toista kertaa. Kansalaisbarometri 2011 julkistettiin 19.12. Kyselyyn vastasi yli 3 600 täysi-ikäistä suomalaista. Ensimmäinen barometri tehtiin vuonna 2009. 

 Lisää Kansalaisbarometristä Sosisaali- ja terveysturvan keskusliiton sivuilla