"Kansan yleinen oikeustaju" on väärä käsite

29.6.2017 14.00

Kansalaisten käsitykset sopivasta rangaistustasosta vaihtelevat huomattavasti, kertoo Helsingin yliopiston oikeusministeriön toimeksiannosta tekemä tutkimus. Tutkimuksessa esitettiin seitsemän eri rikostapausta, joista laadittiin kuvaukset. Kuvausten pohjana olivat aidot rikostapaukset.

Tuoreessa tutkimuksessa kansalaisia ja tuomareita pyydettiin antamaan rangaistus samoihin heille esitettyihin rikostapauksiin.

Ajatus "väestön yleisestä oikeustajusta" osoittautui ongelmalliseksi sillä kansalaisten antamissa rangaistuksissa oli huomattavaa hajontaa.

Esimerkiksi sukupuoliyhteydestä lapsen kanssa osa tutkimukseen osallistuneista kansalaisista jätti kokonaan tuomitsematta ja osa antoi ehdotonta vankeutta. Kyseisessä tapauksessa oli osallisina kaksi nuorta, 14- ja 22-vuotiaat.

"Yleistä oikeustajua" on käytetty poliittisessa kädenväännössä. Kritiikin aiheena ovat olleet liian lievinä pidetyt rangaistukset. On esitetty, että kansalaisten oikeustaju ja tuomioistuinten määräämä rangaistusten taso eivät kohtaisi riittävän hyvin.

Miten rangaistukset vastaavat oikeustajua?

Kansan käsitysten ja rangaistuskäytännön välillä ei ole tutkimuksen mukaan suuria eroja. Joitakin eroja löytyi. Kansalaiset antoivat hiukan ankarampia rangaistuksia väkivaltarikoksista ja seksuaalisesta väkivallasta.

Tuomareita lievempiä rangaistuksia kansalaiset antoivat veropetoksesta ja huumausainerikoksesta. 

Kansalaiset käyttivät ehdollista rangaistusta huomattavasti harvemmin kuin tuomarit. Sen sijaan kansalaiset tuomitsivat yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen.

Tuomarit käyttivät yhdyskuntapalvelua harvoin ja valvontarangaistusta huomattavasti harvemmin kuin kansalaiset.

Kansalaisista joka viides niistä, jotka olivat määränneet ehdottoman vankeuden, oli valmis harkitsemaan vankeuden sijasta yhdyskuntarangaistusta tai yhdistelmävankeutta ja useampi kuin joka kolmas oli valmis harkitsemaan päihdehoitoa vankeuden sijasta.

Kansalaiset tuomitsivat joissakin rikoksissa keskimäärin ankaramman rangaistuslajin, mutta silloin kun he tuomitsivat ehdotonta tai ehdollista vankeutta, vankeuden pituus oli lyhempi kuin tuomareiden antama.

Kansalaiset haluavat panostusta nuorisotyöhön ja perheisiin

Tutkimuksessa kansalaisia pyydettiin kertomaan, mihin rikostorjunnan keinoihin he sijoittaisivat rahaa. Kansalaiset suosivat ennaltaehkäiseviä keinoja.

Tärkeimpänä keinona rikostorjunnassa pidettiin nuorisotyön tehostamista ja nuorten sekä perheiden ongelmiin puuttumista.

Lisäksi pidettiin tärkeänä oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten tukemista, poliisien määrän lisäämistä ja päihdetyön tehostamista. Vankiloiden lisärakentaminen sai vähiten tukea.

Rangaistukseen liittyvä kuntoutus sai varsin paljon kannatusta: päihdekuntoutus, koulutus ja työelämään valmentaminen sekä yhteiskunnanvastaiin asenteisiin vaikuttaminen nousivat tutkimuksessa tärkeiksi tavoitteiksi.

Tutkimuksessa kysyttiin myös hyvän tuomarin tärkeimpiä ominaisuuksia. Näiksi nimettiin oikeudenmukaisuus, puolueettomuus, asiantuntevuus ja riippumattomuus. Kansalaiset eivät pitäneet tärkeänä, että tuomari olisi tietoinen julkisesta mielipiteestä.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimuksessa esitettiin seitsemän eri rikostapausta, joista laadittiin kuvaukset. Kuvausten pohjana olivat aidot rikostapaukset.

Kuvausten perusteella kansalaisia pyydettiin valitsemaan sopiva rangaistus annettujen rangaistusvaihtoehtojen joukosta. Samat tapaukset esitettiin tuomareille ja heitä pyydettiin antamaan oikeuskäytännön mukainen rangaistus.

Rikostapaukset olivat
• väkivalta julkisella paikalla
• sukupuoliyhteys lapsen kanssa
• sukupuoliyhteys nukkuvan kanssa ja pakottamalla
• väkivalta lähisuhteessa
• huumausaineen maahantuonti
• verojen vilpillinen välttäminen
• auton kuljettaminen päihtyneenä

Annetut rangaistusvaihtoehdot olivat (lievimmästä ankarimpaan)
• tuomitsematta jättäminen
• vain sakko
• vain ehdollinen vankeus
• ehdollinen vankeus ja sakko
• yhdyskuntapalvelu
• valvontarangaistus
• ehdoton vankeus tai ehdoton vankeus ja sakko.

Väestöhaastatteluihin osallistui 1 251 haastateltavaa ja tuomarikyselyyn vastasi 192 käräjätuomaria. Väestöhaastatteluihin otannalla valikoituneet ovat edustava otos suomalaisista.

Oikeusministeriö tilasi tutkimuksen Helsingin yliopistolta. Taustalla on hallitusohjelman kirjaus, että Suomessa oikeusturva toteutuu tehokkaasti ja rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään kansalaisten oikeustajua ja sen suhdetta nykyiseen oikeuskäytäntöön.

Pohjoismaissa on ennenkin tutkittu, että mitä yksityiskohtaisempaa tietoa kansalainen saa rikostapauksesta ja sen taustoista, sitä lievemmän rangaistuksen hän on valmis antamaan. Media sen sijaan antaa rikoksista usein ylimalkaista ja sensaatiohakuista tietoa, jonka perusteella vaatimus "kovemmista rangaistuksista" lisääntyy.

Seitsemän rikostapausta: käräjätuomareiden arvioima rangaistuskäytäntö ja väestön rangaistusvalinnat (Helsingin yliopiston julkaisu)