Kotona tutkintavankeudessa

2.10.2017 16.00

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä lakimuutoksia, jotka toisivat parannusta tutkintavankeudessa olevien ja heidän läheistensä asemaan.

Euroopan kidutuksen estämiseksi toimiva komitea on pitkään kritisoinut suomalaista tutkintavankeutta ja tutkintavankien sijoittamista niin kutsuttuihin "poliisivankiloihin".

Oikeusministeriön perustama työryhmä päätyikin 2016 ehdottamaan tutkintavankeudelle muita vaihtoehtoja, kuten tehostettua matkustuskieltoa elektronisen valvonnan kanssa ja poliisivankilan käytön rajoittamista enintään seitsemään päivään.

Työryhmän raportti johti hallituksen esitykseen, jota käsitellään parhaillaan lakivaliokunnassa.

Esitys sisältää muun muassa ehdotuksia vaihtoehdoista tutkintavankilalle ja poliisivankilassa vietettävän ajan lyhentämisestä seitsemään vuorokauteen.

Esityksessä tuomioistuin voisi määrätä rikoksesta epäillyn vangitsemisen tai vangittuna pitämisen sijasta teknisin välinein valvottuun tehostettuun matkustuskieltoon.

Työryhmän esitys tehostetusta matkustuskiellosta olisi epäillylle ja hänen perheelleen tutkintavankeutta vähemmän haittaa aiheuttava vaihtoehto.

Se mahdollistaisi mm. itsenäisen asioidenhoidon, asunnon säilyttämisen, työ- tai opiskelupaikkaan liittyvät järjestelyt samoin kuin oikeudenkäyntiin ja rikosseuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien asioiden läpikäynnin läheisten kanssa.

Lisäksi hallitus on esittänyt muutosta, jossa tutkintavangille maksettaisiin käyttörahaa 1,6 euroa jokaiselta rangaistusajaksi luettavalta päivältä.

Käyttörahaa voitaisiin maksaa vankilaan saapuvalle tutkintavangille etukäteen 14 päivältä välttämättömien hankintojen suorittamiseksi.

Uusi tutkimus kertoo puutteista

Tutkintavankien oloista ja oikeuksien toteutumisesta on tänään julkaistu tutkimus, jonka valossa lakiuudistukset näyttäytyvät tarpeellisina.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimus perustui tutkintavangeille suunnattuun lomakekyselyyn, joka toteutettiin syksyllä 2015.

Tutkijat selvittivät muun muassa, kuinka paljon tutkintavangeille oli tarjolla aktiviteetteja ja pystyivätkö he tapaamaan oikeudellista avustajaansa luottamuksellisesti. Lisäksi selvitettiin vankien kohtelua.

Suurin osa vastaajista oli yleisesti ottaen tyytyväisiä oloihinsa, oikeuksiensa toteutumiseen ja toimintamahdollisuuksiin tutkintavankilassa. Toisaalta lomakkeista ilmeni vakavia puutteita.

Tiedonsaanti on ollut vastaajille ongelmallista etenkin tutkintavankilaan saavuttaessa ja ensi kertaa vankilaan saapuvilla. Puutteita ilmeni myös henkilökunnan alttiudessa neuvoa ja ohjeistaa sekä vastata kysymyksiin.

Erityisesti venäjän kieltä puhuvat raportoivat ymmärryksen puutteesta ja vaillinaisesta tiedonsaannista äidinkielellään. Vaikka tutkintavanki puhui englantia, tiedonsaanti ei ollut vastausten mukaan taattua.

Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala on havainnut, että tiedonsaannin ongelmat yhdistettynä rahan puutteeseen voivat kietoutua hankalaksi vyyhdiksi tutkintavankiloissa.

"Moni joutuu pidätetyksi yllättäen, jolloin omat asiat jäävät hoitamatta. Jos asiakkaalla ei ole rahaa, hän ei pääse soittamaan ja hoitamaan asioitaan. Työntekijän luokse, joka voisi neuvoa tai auttaa, voi olla vaikea päästä."

Monella asiakkaalla ei ole varaa ostaa edes perustarpeita. Tutkintavanki voi saada käyttöönsä vankilasta kaksi euroa päivässä, jos hän on varaton eikä saa toimintarahaa.

Sitä taas ei saa, jos vankilalla ei ole tarjota toimintoja.

Toimeentulotukeakaan vanki ei välttämättä saa.

"Koska minulla ei ole rahaa eikä mahdollisuutta sitä ansaita, täytimme yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa hakemuksen toimeentulotuen saamiseksi lähimmästä paikallishallinnosta, mutta nyt siitä on kulunut kuukausi ja kukaan ei ole minun kanssa siitä sen jälkeen keskustellut. Sosiaalityöntekijän sanojen mukaan minulla on mahdollisuus saada myös vankilasta rahallista tukea siinä tapauksessa, kun paikallishallinnosta tulee kielteinen päätös, ja heti kun paikallishallinnosta tulee kielteinen päätös, jätämme hakemuksen vankilaan. Tähän päivään saakka en ole saanut rahaa enkä yhtäkään palautetta jättämääni hakemukseen." -Ote tutkimusraportista

Lain mukaan tutkintavankia koskee syyttömyysolettama eli hän on syytön niin kauan kun hänen syyllisyytensä on näytetty toteen.

Tutkintavankeja koskee myös normaalisuusperiaate, jonka mukaan heidän ei tulisi kärsiä ylimääräistä sen lisäksi, että ovat pidätettyinä.

Tutkintavangilla on myös oikeus luottamukselliseen yhteydenpitoon asiamiehen kanssa.

Noin joka viides vanki on tutkintavanki. Heitä on vankiloissa noin 500-600.

Kuva: Pixabay

Lähde

Kati Rantala, Sasu Tyni, Lauri Koskenniemi, Anu Liimatainen ja Henri Kääriäinen
Tutkintavankien olot ja oikeuksien toteutuminen
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Luettavissa verkkojulkaisuna