Kuka vastaa vangin toimeentulosta?

28.4.2016 13.01 | Marjatta Kaurala

Vankila tarjoaa katon pään päälle, ateriat ja lisäksi käyttö- tai toimintarahaa. Mihin vanki tarvitsee toimeentulotukea?

Vankilan ylläpidosta huolimatta vanki voi joutua toimeentulotuen tarpeeseen, jolloin hänen tilanteensa pitää arvioida aivan samalla tavalla kuin kehen tahansa muunkin kansalaisen.

Korkein hallinto-oikeus antoi tästä ratkaisun maaliskuussa 2013 (KHO 2013:58). Tämä tarkoittaa yksilöllistä arviointia - tulojen ja menojen ja vankilasta saatujen asioiden selvittämistä. Toimeentulotukipäätöksessä pitää olla myös laskelma ja valitusosoitus.


Toimeentulon ongelma ei ratkea 

Millaisia toimeentulotuen tarvetta aiheuttavat tilanteet voivat olla?

Jos vangilla on asunto, Kela maksaa asumistukea kuusi kuukautta rangaistuksen alkamisesta ja samalle ajalle on mahdollista hakea toimeentulotukea asumistuen jälkeisiin asumiskustannuksiin. Jos tuomio on lyhyt tai koevapaus alkamassa, on järkevää säilyttää asunto.

Vankilan ylöspito ei kata kuluja, jotka aiheutuvat yhteydenpidosta siviiliin. Puhelinjärjestelmän uudistus laajensi soittomahdollisuuksia, mutta samalla puhelut kallistuivat huomattavasti.

Jos vanki pääsee poistumisluvalla hoitamaan asioitaan tai tapaamaan perhettään, on matkakustannukset pääsääntöisesti maksettava itse.

Hygieniatuotteet on hankittava aloituspakkausta ja saippuaa lukuun ottamatta. On tilanteita, jolloin vangit ovat joutuneet maksamaan jopa vankilan järjestämässä toiminnassa tarvittavia tarvikkeita.

Useimmissa vankiloissa illallinen tarjotaan jo iltapäivällä, viikonloppuisin on usein ainoastaan aamiainen ja lounas. Iltapala voi olla hyvin kevyt. Hyvin yleisesti vangit joutuvat hankkimaan lisäruokaa kanttiinista omalla kustannuksellaan.  

Yli puolet vangeista ei osallistu vankilan järjestämään toimintaan. Jotkut eivät halua osallistua, mutta useimmiten syy on se, ettei toimintoja ole. Toimintojen määrä on vähentynyt säästöjen takia 2000-luvun alusta lähtien. Toimintaan osallistumattomille käyttöraha on kuukaudessa 42 euroa.

Vankirahoja ei ole korotettu toistakymmeneen vuoteen ja samaan aikaan kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Tänä keväänä eduskunnassa käsitellään hallituksen esitystä pienimpien käyttö- ja toimintarahojen korotuksesta, jolloin korkeimmat avolaitoksissa ammattityöstä maksettavat palkat samalla pienenenisivät.

Toimeentulon ongelma helpottuisi hieman, mutta ei ratkeaisi, koska korotukset olisivat pieniä.

Kuntien tulee käyttää harkintaa

Samaan aikaan kunnat tekevät kielteisiä päätöksiä vankien toimeentulotukihakemuksiin ilman harkintaa yhä useammin, toisin kuin KHO ratkaisussaan 2013 edellytti.

Tilanne on nopeasti huonontunut, kun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaista käyttövaraa ei voi enää KHO:n ratkaisun mukaisesti soveltaa vankeihin.

Vangit ovat yhä useammin omaisten taloudellisen tuen varassa - jos omaisia edes on ja usein omaiset ovat itsekin hyvin pienituloisia eläkkeensaajia tai toimeentulotuen asiakkaita.  

Keskeinen ongelma on, että vankien käyttövaraminimiä ei ole määritelty lainsäädännössä. Paljonko vangilla täytyy olla käyttövaraa, kun otetaan huomioon kaikki ne asiat, jotka on itse tosiasiassa kustannettava?

Viime kädessä on kysymys valtion ja kuntien välisestä kustannusvastuusta - ja vangin toimeentulon ongelman siirtämisestä vangin läheisille.

Ei kommentteja "Kuka vastaa vangin toimeentulosta?"

Kommentoi "Kuka vastaa vangin toimeentulosta?"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.