Köyhänä vankilaan ja yhtä köyhänä pois vankilasta

Tunnettua on se, että vankilassa istuvat miltei maan köyhimmät, joskaan ei aina ihan maan hiljaisimmat. Vastaavasti sieltä tulee ulos, jos nyt ei aina sen köyhempiä, niin ei myöskään juuri sen vauraampia yhteiskuntaan takaisin pyrkiviä.

Parikymmentä vuotta sitten vapautuvan prototyyppi oli asunnoton, työtön sekä toimeentulotuen tai parhaimmillaankin työttömän peruspäivärahan varassa siviiliin pöllähtävä. Siis silloin kun tämä bloggari yritti tukea vankipoikien ja joidenkin tyttöjenkin arjen kuntoon saamista. Näinhän ei ole enää tänään, eihän?

Kyselin pari vuotta sitten kuntien ja työvoiman palvelukeskusten väeltä, miten asiat ovat nyt. Kyselyjeni tulos ei ollut rohkaiseva, pikemmin tuntui, että joiltakin osin asiat olivat jopa huonommalla tolalla kuin konsanaan ennen 90-luvun lamaa.

Etenkin työllistyminen niille, joilla ei ole työpaikkaa odottamassa, on selvästi hankalampaa kuin ennen suurta lamaa. Työmarkkinoilta hävisi monta sellaista ammattia, joihin oli päässyt vähäiselläkin koulutuksella ja työkokemuksella.

Laman piikkiin ei nyt kuitenkaan pidä panna kaikkea aikaansaamattomuutta. Esimerkiksi Työvoiman palvelukeskusten normaalipalvelut eivät näyttäisi juurikaan lisänneet lainrikkojien työmarkkinakelpoisuutta.

Satunnaisista projekteista kuten VAPA:sta Kokkolan seudulla ja Pohjois-Karjalassa toteutetusta BEHMO:sta on saatu vakuuttavia näyttöjä tukitoimien vaikuttavuudesta. Niissä on kuitenkin tehty erityistoimia, eikä uskottukaan sosiaali- ja työvoimaviranomaisten jokapäiväisen leivän tuovan siunausta lainrikkojien arkeen.

Onko ongelmalle tehtävissä mitään, etenkään työllisyystilanteen heikkenemisen oloissa kun ei tehty nousukaudellakaan?

Näyttää siltä, että kannustava ja aktiivinen sosiaalipolitiikka syrjäyttää jo syrjäytetyt, eivätkä näyttöön tai vaikuttavuuteen perustuvat politiikat koske ainakaan kaikkia yhteiskunnan tukea tarvitsevia ryhmiä.

Asunnottomuus on sentään vähentynyt - ainakin kuntien antamien tietojen mukaan - puoleen 1980-luvun lopun tilanteesta. Se ei tietenkään paljon ilahduta niitä, jotka ovat noin sataprosenttisesti asunnottomia. Asunnottomuuden vähentämisohjelma jatkuu tällä tietoa vuoteen 2015 joten luottamukselle tilanteen kohenemisesta on perusteita, myös vapautuvien ja muita rangaistuksia suorittavien kohdalla.

Kansainväliseen kriminologiseen keskusteluun on vakiintunut vankilasta vapautumista kuvaava uuskäsite, re-entry. Google-hakukoneen avulla sanalle tulee koko joukko osumia, joista suurin osa liittyy keskusteluun lainrikkojien "yhteiskuntaan paluusta". Sieltä löytyy myös osuma, joka liitti sanan avaruussukkulan paluuseen.

Avaruusmatkailuhan on edelleen vain hyvin pienen ihmisjoukon ulottuvilla ja epäilemättä kokemuksen ainutkertaisuus sinänsä on myös muuttanut heitä, aivan kuten vankilan on todettu muuttavan sinne joutuvia ja heidän tilanteitaan.

Re-entry oikeastaan kuvaakaan vain itsehallinnan palautusta tai jostakin vapautumista vaan myös hallintaa vaativien tilanteiden muutosta. Vanhat, ennen vankilaa hallitut asiat ovat muuttuneet ja koko joukko uusia on tullut niiden lisäksi, muuttuneisiin, jopa uusiin paikkoihin ja uusiin sosiaalisiin yhteyksiin siirtyneisiin ympyröihin.

Lainrikkojien syrjäytyminen työ- ja asuntomarkkinoilla on monen tekijän summa.  Rikollinen teko, tai useimmiten monet teot jo sinänsä, saattavat leimata ja pakottaa hieman sivuun.

Vankilaan joutumista pidetään usein erityisenä merkkinä yhteiskunnan ulkopuolelle joutumisesta vaikka useimmissa tapauksissa kärsitty tuomio ei ole kovin paljon pidempi kuin puolikin vuotta avaruusasemalla viettävien matka. Re-entry, paluu vankilasta tai mistä tahansa laitoksesta, onnistuu luonnollisesti sitä paremmin, mitä paremmin olosuhteet siviilissä vastaavat vapautuvan elämäntilanteita ja mahdollisuuksia.

Jotenkin tuntuu, että liian moni asia ei ole myöskään viranomaisten hallinnassa. Kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa olisi edelleen hyvä ihan lukutikun kera käydä läpi viime vuonna kirjoitettua Vankien Köyhyysmanifestia, joka löytyy Portti Vapauteen sivuilta.

Mistä vaan löytyisi sellainen - virtuaalinen - lukutikku, joka saisi nykyistä useammat heistä lukemaan näitä sivuja ihan säännöllisestikin?