Kansalaisyhteiskunnan merkitys

Osallistuin kriminologien seminaariin toukokuussa, jossa oli paikalla pohjoismaisia tutkijoita ja toimijoita monelta saralta. Yhteistä kaikille tuntui olevan huoli tutkimustulosten ja hyvien käytäntöjen siirtymisestä päätösten tasolle. Tämä laittoi ajattelemaan; mikä on tekemisen, tutkimisen ja päätöksenteon suhde Suomessa?

Kansalaisyhteiskunnan merkitys on kasvanut suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä johtuu pääosin valtion ja kunnan vastuun jakautumisesta ja molempien heikentyneestä taloustilanteesta. Järjestöjen vastuu esimerkiksi vankien jälkihuollosta on lisääntynyt. Tieto käytännön toiminnasta ei aina kuitenkaan saavuta päätöksentekijöitä.

Seuraamusalan toimijoiden yhteisenä tavoitteena on uusintarikollisuuteen vaikuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Niin rikollisuuteen kuin uusintarikollisuuteen vaikuttavat tekijät ovat kuitenkin moninaiset ja vaativat useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Tärkeänä tavoitteena onkin verkostoitumisen ja yhteistyön lisääminen valtion, kuntien ja järjestöjen kesken.

Kokemukset esimerkiksi Tampereella toimivasta YRE (yhteistyössä rikoksettomaan elämään) -yhteistyöverkostosta ovat olleet kannustavia.

Oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhtenä tulostavoitteena on valvotun koevapauden ja vapaudessa suoritettavien rangaistusten käytön lisääminen. Nämä uudistukset ovat olleet onnistuneita helpottaen vankien integraatiota yhteiskuntaan samalla vähentäen uusintarikollisuutta.

Tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollistamiseksi tulee kuitenkin toimintavelvoitteen toteutua. Usein toimintavelvoitteen järjestäjä on kansalaisjärjestö.

Kansalaisjärjestöjen vastuun kasvaessa yhtenä mahdollisena käytännön yhteistyön muotona on rangaistussuunnitelmien ja erityisesti vapauttamissuunnitelmien teko. Näiden tekoa ja toteuttamista voitaisiin tehostaa ottamalla järjestöt, jotka toimivat seuraamusasiakkaan tukena, mukaan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tällöin vapauteen valmennuksen ja vapauteen valmistavien jaksojen merkitys kasvaa ja jatkumo siviilissä varmistetaan. Samalla myös kokemusasiantuntijoiden tietämys välittyy ammattilaisille.

Seuraamusasiakkaiden kanssa toimivat järjestöt pyrkivät luomaan polkuja yhteiskuntaan ja toimimaan siltana asiakkaan ja yhteiskunnan toimijoiden välillä. Seuraamusasiakkaan näkökulmasta järjestöjen vahvuus on usein helposti lähestyttävyys, joustavuus ja toiminnan nopeus.

Tärkeintä myös tuottavuuden kannalta on järjestöissä tehtävä lähityö ja kokemusasiantuntijuus, jotta vankilassa aloitettu työ ei menisi hukkaan vapauden koittaessa. Kuitenkin vain kaikkien toimijoiden yhteistyöllä luodaan kestäviä toimintamalleja seuraamusasiakkaan yhteiskuntaan integroitumisen varmistamiseksi.

Järjestöjen vastuun kasvaessa tulee myös järjestöjen rahoituksen kasvaa samassa suhteessa. On huomioitava, että vastuu seuraamusasiakkaiden jälkihuollosta ei voi olla järjestöillä, joiden rahoitus on usein epävarmaa ja alimitoitettua.

Kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen tietämys on kultaakin kalliimpaa. Tiedon välittyminen kentältä päätöksentekijöille on tärkeä tavoite. Erityisesti seuraamusalalla avoin keskustelu ja yhteistyö toimijoiden kesken ovat tärkeitä.

Ilolla olen huomannut kuinka kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia on pyritty kasvattamaan. Suunta on oikea. Yhteisen tavoitteen eteen tulee tehdä yhteistyötä niin päättäjien, toimijoiden, tutkijoiden kuin kokemusasiantuntijoidenkin kesken. YRE-yhteistyöverkosto on tähän loistava työkalu.