Valvottu koevapaus päihdehoidossa haastaa yhteistyökäytänteiden kehittämiseen

29.1.2016 9.43 | Janika Lindström

Valvottu koevapaus päihdehoidossa -hanke toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun sekä A-klinikkasäätiön yhteistyössä. Hankkeessa tutkittiin päihdekuntoutuksen yhdistämistä valvottuun koevapauteen.

Tutkimusaineistoja kerättiin haastattelemalla valvotussa koevapaudessa olleita ja siellä olevia asiakkaita sekä päihdetyöntekijöitä. Lisäksi analysoitiin vankitietojärjestelmäaineistoa sekä kartoitettiin kuntatoimijoiden näkemyksiä.

Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Laurea-ammattikorkeakoulussa 2.12.2015. Seminaarissa toteutettiin workshoppeja, joissa rikosseuraamuslaitoksen, kuntien, järjestöjen sekä päihdehuollon ammattilaiset jakoivat toisilleen valvotun koevapauden aikaiseen päihdekuntoutukseen liittyviä hyviä yhteistyökäytänteitä sekä esittivät näkemyksiään yhteistyön kehittämisestä.


Workshop-työskentelyn perusteella hyviä yhteistyökäytänteitä on kehittynyt paljon valtakunnallisesti, mutta kehitettävääkin yhteistyössä vielä on. Osa kehittämishaasteista on toteutettavissa varsin pienin toimenpidemuutoksin.

Esimerkiksi päihdehuollon laitoksissa toivottiin, että valvontaa suorittavat tukipartiot huomioisivat nykyistä paremmin tarkastustoiminnassaan päihdehoitoa antavan tahon viikko-ohjelman. Tällöin valvontaa ei suoritettaisi valvotussa koevapaudessa olevalle kesken erilaisten kuntouttavien ryhmätoimintojen.

Yhteistyön helpottamiseksi toivottiin myös valvottuun koevapauteen liittyvää koulutusta kunnan ja järjestöjen toimijoille. Valvottuun koevapausjärjestelmään liittyvän lisätiedon avulla käytänteiden, vastuiden sekä verkostojen määrittely tulisi selkeämmäksi, mikä edistäisi rangaistuksen ja kuntoutuksen yhteensovittamista.

Vertaisverkostot ja läheiset mukaan

Workshopeissa haastettiin viranomaisverkostoja huomioimaan nykyistä enemmän omais- ja vertaisverkostoja osana valvottua koevapautta suorittavan päihdekuntoutusta.

Omaisten ja perheenjäsenten psykososiaalinen tuki sekä erilaisten NA-kummien vertaisapu ovat tärkeitä, kun kiinnitytään päihdekuntoutukseen ja motivoidutaan päihteettömään sekä rikoksettomaan elämäntapaan.

Viranomaiset ja erilaiset palvelut eivät välttämättä pysty vastaamaan samalla tavalla kuntoutujien tuen tarpeisiin kuin nämä verkostot.

Nykyiset yhteistyökäytänteet eivät vahvista riittävästi kuntoutujan läheisverkoston osallisuutta valvotussa koevapaudessa olevan kuntouttamisessa. Valvotussa koevapaudessa olevan on mahdollista antaa suostumuksensa näidenkin tahojen koollekutsumiseen.

Läheisverkosto voi täydentää merkittävästi viranomaisvaltaisia tukimuotoja sekä edistää tuomitun sosiaalista selviytymistä ja valvotun koevapauden loppuun saattamista lupaehtojen mukaisesti.

Valvonta tukee päihdekuntoutusta 

Hankkeen tutkimuksen ja seminaarissa mukana olleiden toimijoiden kokemukset valvotusta koevapaudesta olivat varsin myönteisiä.

Valvottua koevapautta pidettiin kokonaisuutena hyvänä seuraamuksena, jossa valvonta tuki koevapauden aikana toteutuvaa päihdekuntoutusta.

Parhaimmillaan valvottu koevapaus toi päihdekuntoutuksen piiriin myös sellaisia asiakkaita, joita ei välttämättä olisi muutoin tavoitettu.

Lähtökohdat verkostoyhteistyölle ja sen kehittämiselle ovat hyvät, koska valvottu koevapaus nähdään avoimena täytäntöönpanon muotona, joka parhaimmillaan mahdollistaa asteittaisen vapautumisen sekä yksilöllisen tuen rakentamisen vapautuvalle.

Ei kommentteja "Valvottu koevapaus päihdehoidossa haastaa yhteistyökäytänteiden kehittämiseen"

Kommentoi "Valvottu koevapaus päihdehoidossa haastaa yhteistyökäytänteiden kehittämiseen"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.