Johdanto

Suomessa on vuosittain noin 13 000-20 000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän toimenpiteiden kohteena. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan rikosseuraamusasiakkaita oli toukokuussa 2016 kaikkiaan 6331. Heistä vankeja oli 3156 ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia 3175 (Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2016; Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2101) .

Rikosseuraamus koskettaa myös tuhansia läheisiä. Vankeusrangaistuksen arvioidaan koskettavan jopa 55 000 vangille läheistä ihmistä päivittäin (Suomela ja Ryynänen 2011) - ja joukko on vielä suurempi, kun yhdyskuntaseuraamusta suorittavien läheiset lasketaan mukaan. Läheisiä voivat olla mm. vanhemmat, puoliso, lapset, sisarukset, isovanhemmat ja ystävät.

Läheisen rangaistus voi vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen, kuten työhön, toimeentuloon, vanhemmuuteen, parisuhteeseen, terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Rangaistukseen tuomittujen ja läheisten tilannetta on viime vuosina tutkittu eri näkökulmista. On julkaistu esimerkiksi selvitys puolisoiden tilanteesta (Kaurala 2009), selvitys vankien ja heidän omaistensa yhteydenpitovaikeuksista (Suomela ja Ryynänen 2011) ja opinnäytetyö Vankien omaiset VAO ry:n jäsenistön tilanteesta ja heidän tuen tarpeestaan (Sassi 2012).L

isäksi 2010-2012 toteutettiin Ruotsissa, Saksassa, Romaniassa ja Iso-Britanniassa COPING-tutkimus (Children of Prisoners, Interventions & Mitigations to Strengthen Mental Health). COPING on ensimmäinen aaja eurooppalainen tutkimus vankien lapsista. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä edellytyksiälapsilla on käsitellä vanhemman vangitsemista.

Useissa tapauksissa läheiset kokevat perheenjäsenen rikosprosessin kriisinä ja ovat kriisituen tarpeessa. Tutkimusten ja vertaistyön kokemusten mukaan tuen tarpeessa ja siihen vastaamisessa on suurta vaihtelua.

Moni Sassin kyselyyn vastanneista koki saaneensa heikosti tukea palvelujärjestelmiltä erityisesti akuutissa tilanteessa, kun läheinen pidätettiin. Eniten tukea ammattiauttajilta odotettiin mielenterveysongelmiin. Vastanneista 39 % toivoi tukea kriisityöntekijältä tai psykologilta.

Erityisen kuormittavana vankeusrangaistuksen aikana pidettiin ikävän tunnetta ja hätää omasta ja läheisen selviämisestä. Toisaalta tukea voi olla vaikea saada tai ottaa vastaan mm. häpeän ja syyllisyyden tunteiden vuoksi. Häpeä ja leimautuminen saattavat johtaa jopa sosiaalisten verkostojen kaventumiseen.

Yli kolmannes VAO:n jäsenistä sanoi liittyneensä yhdistykseen vertaistuen ja keskusteluavun takia. Noin joka viides sanoi tulleensa yhdistykseen saadakseen tietoa. Kolme prosenttia oli VAO ry:ssä voidakseen vaikuttaa asioihin.

Rangaistusta suorittavan ja hänen läheistensäkin kannalta seuraamuksen haittojen minimointi ja perheen tukeminen ovat haasteellinen kokonaisuus. Opas on kirjoitettu vertaistuen näkökulmasta ammattilaisapua hyödyntäen.

Oppaaseen on koottu tietoa sekä läheisen että rikoksesta rangaistun oikeuksista ja tarjolla olevista palveluista.

Myös rangaistuksista ja vankilakäytännöistä on kirjoitettu siten, että niin rikoksesta tuomitun kuin hänen läheisensä olisi helpompi selviytyä rangaistuksen rasitteista.

 

Tekijät

Opas on tehty 2012 ja sitä on viimeksi päivitetty heinäkuussa 2016. Voit antaa palautetta sähköpostitse porttivapauteen(at)krits.fi

Piirrokset: Joel Pihlaja


Seuraava sivu: Rikosoikeudellinen prosessi ja seuraamukset