Rikosoikeudellinen prosessi ja seuraamukset

Rikosseuraamuslaitos

Vangitseminen

Tutkintavankeus

Vapausrangaistus eli vankeus

Yhdyskuntaseuraamus

Muuntorangaistus

Arviointi ja suunnitelmatyöskentely

Rangaistusajan suunnitelman teko vangin näkökulmasta

 

Kuten alla olevasta kaaviosta käy ilmi, oikeusprosessiin kuuluu tiivistäen poliisin suorittama esitutkinta, syyteharkinta, asian käsittely tuomioistuimessa sekä syylliseksi todettaessa erilaiset rikosseuraamukset. Rikoksesta epäilty voidaan ottaa kiinni, pidättää ja/tai vangita (tutkintavankeus) tutkinnan ajaksi.

Rikosprosessin kulku 

Rikosseuraamuslaitos

Rangaistusten täytäntöönpanosta vastaa oikeusministeriön alaisuudessa toimiva Rikosseuraamuslaitos.

Rikosseuraamuslaitokseen (Rise) kuuluvat vankilat, yhdyskuntaseuraamus- eli YKS-toimistot, arviointikeskukset, keskushallintoyksikkö (mm. oikeudellinen yksikkö) ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus.

Risen toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Etelä-, Länsi- sekä Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueilla on kaikilla oma aluehallinto ja arviointikeskus, vankilat ja YKS-toimistot.

 

Keskushallintoyksikössä työskentelee mm. erikoissuunnittelijoita ja lakimiehiä, ja sinne voi ottaa yhteyttä yleisissä rangaistuksia koskevissa kysymyksissä. Soittamalla Rikosseuraamuslaitoksen vaihteeseen ja kertomalla, mistä aihealueesta haluaa tietoa, löytää oikean asiantuntijan.

Vankien terveydenhuolto on vuoden 2016 alusta siirtynyt Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Vankien terveydenhuollon järjestämisvastuu on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen alaisuudessa toimivalla Vankiterveydenhuollon yksiköllä. Yksikön tehtävänä on järjestää vankien terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä oikeuspsykiatriset arvioinnit. Suomen vankiloiden yhteydessä sijaitsee 27 poliklinikkaa, lisäksi ovat vankisairaala Hämeenlinnassa sekä psykiatriset vankisairaalat Turussa ja Vantaalla.

Vankiloissa työskentelee turvallisuushenkilökuntaa ja erityistyöntekijöitä. Jälkimmäisiä ovat sosiaalityöntekijä/sosiaalityön erityisohjaaja, päihdetyön erityisohjaaja, opinto-ohjaaja, psykologi sekä pastori tai diakoni.

Vankien sosiaalityöstä vastaa sosiaalityöntekijä tai sosiaalityön erityisohjaaja. Opinto-ohjaaja valmistelee vankien henkilökohtaisia opintosuunnitelmia ja opintolupa-asioita yhdessä vangin kanssa, järjestää vankien koulutusta ja ohjaa vankeja koulutukseen.

Päihdetyön erityisohjaaja järjestää päihdekuntoutuskursseja ja yksilökeskusteluja sekä auttaa muissa päihdetyöhön liittyvissä asioissa. Pastori vastaa vankilan hengellisestä työstä.

Psykologi tarjoaa vangeille neuvontaa ja asiantuntija-apua esimerkiksi mielenterveyteen liittyvissä asioissa, tekee psykologisia tutkimuksia sekä antaa lausuntoja ja suosituksia.

Tapauskohtaisesti voi esimerkiksi pastori tehdä perhetyötä tai päihdetyöntekijä sosiaalityöhön liittyviä asioita. Käytännöissä voi olla eroja vankiloiden välillä.

Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa työskentelee rikosseuraamustyöntekijöitä. Heillä on useimmiten sosiaalialan koulutus.

 

Vangitseminen

Rikoksesta epäillyn kiinniotto ja vangitseminen voivat tapahtua yllättäen. Rikoksesta epäiltyä voidaan pitää kiinniotettuna enintään kolme vuorokautta.

Tämän jälkeen hänet on vapautettava tai vangitsemisvaatimus on esitettävä oikeudessa. Vangitsemisen jatkuessa vaatimus on käsiteltävä uudelleen oikeudessa kahden viikon välein. Mikäli tutkintavankeuden jatkamiselle ei enää ole edellytyksiä, epäilty pääsee siviiliin odottamaan mahdollista oikeuden käsittelyä asiassaan.

Rikosasian käräjäoikeuskäsittelyn yhteydessä henkilö voidaan määrätä heti vangittavaksi tai pidettäväksi edelleen vangittuna, mikäli tuomion pituus on vähintään kaksi vuotta tai se on tarpeen muista syistä, kuten esimerkiksi pakoilun estämiseksi.

Oikeus voi myös käsiteltyään asiaa päästää henkilön vapaaksi odottamaan päätöstä ja sen lainvoimaiseksi tuloa sekä mahdollisen rangaistuksen täytäntöönpanoa.

Pakkokeinolaki

 

Tutkintavankeus

Tutkintavankeus on mahdollinen pakkokeino tutkinnan tai rangaistuksen toimeenpanon turvaamiseksi. Tutkintavanki on siis syytteen vuoksi pidätetty ja vangittu, häntä pidetään poliisi- tai tutkintavankilassa, mutta asiaa ei ole vielä käsitelty oikeudessa eikä henkilöä tuomittu rikoksesta.

Kansalais- ja ihmisoikeuksiin perustuvan syyttömyysolettaman mukaan (Ihmisoikeussopimus, 6 artikla) jokaisella syytetyllä on oikeus tulla kohdelluksi syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen. Rikosoikeudellisen prosessin kannalta myös tutkintavankeudessa olevan on oikeus saada tieto syytteiden sisällöstä ja riittävästi aikaa puolustuksen järjestämiseen.

Ajallisesti tutkintavankeus kestää korkeintaan siihen asti, kunnes käräjäoikeuden tuomio tulee lainvoimaiseksi.

Jos tuomiosta valitetaan hovioikeuteen, tutkintavankeus jatkuu, kunnes hovioikeuden tuomio annetaan. Hovioikeuden päätös on täytäntöönpanokelpoinen mahdollisen valitusluvan hakemisesta huolimatta.

Tutkintavangin oikeudellinen asema poikkeaa vankeusvangin asemasta. Tutkintavankia ei esimerkiksi voida sijoittaa avolaitokseen. Hänellä ei ole velvoitetta osallistua työtoimintaan, mutta hänen niin halutessaan on siihen mahdollisuuksien mukaan annettava tilaisuus.

Pakkokeinolain mukaan kiinniotetun, pidätetyn ja tutkintavangin yhteydenpitoa voidaan esitutkinnan aikana rajoittaa, jos on syytä epäillä, että yhteydenpito vaarantaa näiden toimenpiteiden tarkoituksen.

Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa myös syyteharkinnan ja oikeudenkäynnin ollessa kesken, jos on perusteltua syytä epäillä, että yhteydenpito vakavasti vaarantaa tutkintavankeuden tarkoituksen.Yhteydenpitoa lähiomaisen tai muun läheisen kanssa voidaan rajoittaa ainoastaan rikoksen selvittämiseen liittyvistä erityisen painavista syistä.  

Yhteydenpitorajoitus päättyy tutkintavankeuden päättyessä. Tutkintavankeuteen liittyvästä yhteydenpidon rajoittamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta päättää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai vankilan johtajan esityksestä vangitsemisesta päättävä tuomioistuin. Yhteydenpitorajoitus ja sen perusteet on otettava uudelleen käsiteltäviksi vangitsemisasian uudelleen käsittelyn yhteydenssä.

Rikoksestä epäillyn oikeudet on listattu Euroopan unionin ylläpitämillä verkkosivuilla.

 

Vapausrangaistus eli vankeus

Vapausrangaistus eli vankeus voi olla tutkintavankeuden jatke tai tuomittu voi tulla siviilistä suorittamaan rangaistustaan vapaaehtoisesti tai noudettuna. Vankilaan saapuvan ja sieltä vapautuvat matkakustannukset Suomen alueella korvaa valtio.

Lykkäystä vankeusrangaistuksen aloittamiseen voidaan hakea ja myöntää vasta sen jälkeen, kun tuomitulle on tehty sijoittamispäätös vankilaan. Terveydellisillä perusteilla lykkäystä voidaan myöntää, jos tuomitun vakavan sairauden tai vaikean vamman hoito vaarantuisi vankeuden vuoksi tai jos hoito vankilassa aiheuttaisi huomattavia vaikeuksia.

Lykkäystä voi myöntää myös muilla kuin terveydellisillä syillä, jos lykkäyksellä voidaan olennaisesti vähentää täytäntöönpanon aiheuttamia menetyksiä tai vaikeuksia tuomitulle, hänen lähiomaiselleen tai muulle läheiselle taikka tuomitun työnantajalle tai jollekin muulle taholle, jolle tuomitun työsuoritus on erityisen tarpeellinen.

Jos tuomittu hakee samaa rangaistusta varten lykkäystä uudelleen, voidaan lykkäystä myöntää vain poikkeuksellisesti ja sellaisella perusteella, jonka voimassaolon päättymisaika on tiedossa. Uusi hakemus ei kuitenkaan välttämättä lykkää jo määrättyä ilmoittautumispäivää. Lykkäysten enimmäisaika on yhteensä vuosi ilmoittautumisajankohdasta. 

Rikosseuraamuslaitoksen ohjeet lykkäyksen hakemisesta

Vankeuden sisältönä on vapauden menetys tai sen rajoittaminen.
Vankeuden tarkoituksena on edistää vangin elämänhallintaa ja valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan sekä sijoittumista yhteiskuntaan.  Vankeja on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen. (Vankeuslaki, 1 luku, 2-3 sekä 5 §).

Vankeuslaki mahdollistaa myös asteittaisen vapautumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että osa vankeudesta voidaan suorittaa avolaitoksessa vapaammissa olosuhteissa ja/tai vankeuden loppuvaihe voidaan suorittaa siviilissä valvotussa koevapaudessa.

Suunta rikosseuraamuksissa on kohti avoimempia rangaistuksia eli joko avolaitoksessa suoritettavia vankeusrangaistuksia tai erilaisia siviilissä suoritettavia yhdyskuntaseuraamuksia. Näitä ovat esimerkiksi yhdyskuntapalvelu tai valvontarangaistus, jota kutsutaan myös pantarangaistukseksi.

Suuntaus avoimempiin seuraamuksiin johtuu sekä taloudellisista syistä - yhdyskuntaseuraamukset ovat vankilaa halvempia muotoja - että suljetun vankilan kielteisistä vaikutuksista.

Lisäksi kokemukset yhdyskuntaseuraamuksista sekä valvotusta koevapaudesta ovat olleet hyviä.


Yhdyskuntaseuraamus

Suurin osa rikosseuraamuksista on yhdyskuntaseuraamuksia eli vapaudessa suoritettavia rangaistuksia.

Yhdyskuntaseuraamuksia ovat ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta, yhdyskuntapalvelu sekä valvontarangaistus. Lisäksi YKS-toimisto vastaa ehdonalaisesti vankilasta vapautuneiden valvonnasta.

Yhdyskuntaseuraamusten sisältö vaihtelee. Niissä keskeisenä sisältönä voivat olla valvonta, työ tai erilaiset sosiaalista toimintakykyä edistävät tehtävät tai ohjelmat. Tuomittu suorittaa rangaistusta kodistaan tai esimerkiksi kuntoutuspaikasta ja hän on samalla tavoin yhteiskunnan jäsen kuin muutkin kansalaiset.

Yhdyskuntaseuraamuksista kerrotaan tarkemmin tuomitun osiossa. Lisäksi vankeuden loppuun sijoittuva valvottu koevapaus on luonteeltaan yhdyskuntaseuraamus.

Yhdyskuntaseuraamukseen tuomitulla on yhdyskuntaseuraamus-toimistossa oma rikosseuraamustyöntekijä. Seuraamusten toimeenpanossa on mukana viranomaisten lisäksi monia kansalaisia palvelupaikkojen yhdyshenkilöinä ja yksityisvalvojina.

 

Muuntorangaistus

Jos oikeiden määräämää sakkoa ei saada perityksi rahana, se muunnetaan vankeudeksi. Muuntorangaistusta ei voi suorittaa yhdyskuntaseuraamuksena. Muuntorangaistuksen määrää käräjäoikeus istunnossa, johon sakotettu on haastettu. Muunnossa kolme maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

Käräjäoikeus lähettää sakon muuntopäätöksen täytäntöönpanoa varten Oikeusrekisterikeskukselle. Ellei sakotettu maksa muunnettujen sakkojen koko määrää Oikeusrekisterikeskuksen lähettämällä maksukehotuksella, asia lähetetään sakotetun kotipaikkakunnan ulosottomiehelle. Ulosottomies passittaa sakotetun suorittamaan muuntorangaistuksen vankilassa. Ennen passitusta sakotettu voi vielä maksaa koko muunnetun määrän ulosottomiehelle ja näin välttää passituksen.

Jos muuntorangaistukseen tuomittu maksaa vankilaan saapumisestaan viiden seuraavan arkipäivän kuluessa muunnetuista sakoista suorittamatta olevan rahamäärän kokonaan, muuntorangaistus raukeaa. Jos täytäntöön pantavan on useita muuntorangaistuksia, tuomitulla on oikeus maksaa sakkonsa yhdenkin muuntorangaistuksen osalta, jolloin tämä muuntorangaistus raukeaa. (Vankeuslaki 2 luku 8 §)

Muuntorangaistusta ei saa panna täytäntöön sinä aikana, jolloin sakotettu on hoidettavana päihdehuollon laitoksessa tai lastensuojelulaitoksessa (vankeuslaki 2 luku 9 §)

Tietyissä tilanteissa syyttäjä voi myös jättää vaatimatta muuntorangaistusta ja käräjäoikeus voi jättää muuntorangaistuksen määräämättä. Jos muuntorangaistusta ei määrätä, sakon perimistä jatketaan.

Maksamatonta rikesakkoa tai rangaistusmääräyssakkoa (poliisin kirjoittamat sakot) ei muunneta vankeudeksi. Uhkasakko muunnetaan vankeudeksi vain, jos se on tuomittu oikeudenkäynnin kulun turvaamiseksi tai ulosottokaaren nojalla.


Arviointi ja suunnitelmatyöskentely

Ulosottomies ei enää hoida vankilaan passituksia, ainoastaan sakon muuntorangaistukseen liittyviä tehtäviä. Rangaistuksen aloitusvaiheen sekä lykkäykseen liittyvät tehtävät ovat siirtyneet Rikosseuraamuslaitokselle vankeuslain uudistuttua toukokuussa 2015.

Vankeuslain (4 luku 6-7 §) mukaan jokaiselle vangille on tehtävä rangaistusajan suunnitelma eli ransu. Ehdottomaan vankeuteen tuomittu kutsutaan rangaistusajan suunnittelua varten haastatteluun Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön. Matkat haastatteluun korvataan. Tuomittua voidaan kuulla myös kirjeitse, sähköpostitse, puhelimitse, videoyhteyden välityksellä tai muulla vastaavalla tavalla.

Arviointikeskus laatii tutkintavankeudesta vankeusvangeiksi siirtyvien ja alle 18-vuotiaiden tuomittujen rangaistusajan suunnitelmat (ransu). Vapaudesta tulevat tuomitut ilmoittautuvat rangaistusajan suunnitelman tekoa ja sijoituslaitoksen pohdintaa varten yhdyskunta-seuraamustoimistoon. Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi lykkäystarpeet ennakoida aiempaa paremmin. Varsinaiset päätökset vankien sijoituslaitoksesta tekee arviointikeskus.

YKS-toimistossa selvitetään ransun teon yhteydessä,onko tuomitulla huollettavana lapsia, joilla tulee olemaa hoidon tai tuen tarvetta vankeusaikana.

Mikäli YKS-toimistoon ilmoittautuu alle kaksivuotiaan lapsen kanssa vankilaan tuleva, tekee YKS-toimisto rangaistusajan suunnitelman, mutta arviointikeskus selvittää edellytykset perheosastolle sijoittamiselle. Päätöksen lapsen sijoittamisesta perheosastolle tekee lastensuojeluviranomainen. Perheosastosta kerrotaan lisää oppaan tuomitun osiossa.

Rangaistusajan suunnitelman sisällössä ja laajuudessa otetaan huomioon vangin rangaistusajan pituus, aikaisemmat vankeusrangaistukset, vangin työ- ja toimintakyky sekä hänen henkilöstään, rikollisuudestaan ja olosuhteistaan saadut tiedot. Vankilan valintaan vaikuttavat vangin toiminta- ja kuntoutustarpeet sekä tarvittava laitosturvallisuuden taso.

Ransun tulee sisältää vankeusajan keskeiset tavoitteet; tietoja osallistumisvelvollisuuteen sisältyvän toiminnan laadusta, sisällöstä ja vaativuustasosta; turvallisuuden ylläpitämiselle asetettavat vaatimukset; tieto sijoitusvankilasta; suunnitelman mahdollisuuden poistumisluvan ajankohdasta ja edellytyksistä; suunniteman mahdollisen valvotun koevapauden ajankohdasta ja edellytyksistä; sekä vapauttamissuunnitelman ja valvontaan määrättävän osalta lisäksi valvontasuunnitelman. (Valtioneuvoston asetus vankeudesta)

Yleisimmät tavoitteet, joihin suunnitelmalla pyritään rangaistusaikana vaikuttamaan, liittyvät työllistymisvalmiuksien parantamiseen, koulutuksen hankkimiseen, päihdekuntoutukseen ja rikosmyönteisten asenteiden vähentämiseen.

Ransua tarkennetaan siinä vankilassa, jossa vanki suorittaa rangaistustaan. Sen toteutumista on seurattava säännöllisin väliajoin, vähintään kolme kertaa vuodessa (Valtioneuvoston asetus vankeudesta, 16 §). Suunnitelman seuraamisesta vastaa tehtävään määrätty Risen virkamies.

Rangaistusajan suunnitelmaa tehtäessä ja päivitettäessä vangin oma aktiivisuus on tärkeää, jotta saadaan esiin hänen elämänsä ja perheensä kokonaistilanteeseen vaikuttavat asiat. Vangin läheisen on myös tämän suostumuksella mahdollista osallistua suunnitelman tekoon. Asia kannattaa ottaa esiin heti, kun tuomitulle on tullut kutsu ransun laatimiseen.

Rangaistusajan suunnitelman teko voidaan aloittaa vangin suostumuksella jo tutkintavankeusaikana (Tutkintavankeuslaki, 4 luku, 3§), mutta käytännössä tämä yleensä edellyttää tutkintavangin aktiivisuutta asiassa.

Osalle vangeista, yleensä väkivaltarikokseen syyllistyneelle, tehdään myös riski- ja tarvearviointi eli rita. Rita voidaan tehdä myös osittaisena.

Yhdyskuntaseuraamuksia koskevat seuraamusselvitykset ja rangaistusajan suunnitelmat laaditaan YKS-toimistossa tai arviointikeskuksessa.

Lisää tietoa Rikosseuraamuslaitoksen ohjeesta



 

"Rangaistusajan suunnitelman teko vangin näkökulmasta"

Ransu on hyvä työkalu oikein käytettynä. Valitettavasti vankiloissa ei ole resursseja, eikä välillä halujakaan toteuttaa sitä, kuten sen on tarkoitettu toimivan.

Neuvoni vangille, jolle ransu tehdään, on, että varmista, että siihen kirjataan tekovaiheessa mahdollisimman tarkasti haluamasi tavoitteet.

Mikäli olet perheellinen, vanhemmuuden tukemisen tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi eritellä, kuinka tavoitteeseen pääsee. Ehdota ransun tekijälle, että hän kirjaa, että sijoitusvankilan tulisi tukea sinua tavoitteiden pääsemiseksi järjestämällä perhetyötä, kuten vanhemmuusryhmät, perheleirit ym.

Mikäli ransua ei noudateta, muista pyytää ransun päivitystä oman rikosseuraamusalueen arviointikeskuksesta. Päivitysten ei tulisi olla muutaman rivin kirjoituksia, joissa vankilan rikosseuraamusesimies tuo esille, että vangilla on perhetapaamiset, vaan kunnon päivitykset, joissa perehdytään syihin, miksi ransu ei siinä vaiheessa etene.

Vankeuslain 4 luvun mukaan ransua laadittaessa on tarpeellisessa määrin oltava yhteydessä myös yksityisten henkilöiden kanssa. Perheelliset voivat ehdottaa, että myös puolison mielipide huomioidaan.

Ransun tavoitteet laaditaan riski- ja tarvearvion kautta, mikäli sellainen tehdään. Eli sinun on hyvä tuoda esille haluamasi asiat mahdollisimman tarkasti jo riski- ja tarvearviota tehtäessä.

 


Seuraava sivu: Läheinen

Vinkki!

Saat suurennettua tekstin kokoa sinisessä yläpalkissa olevasta +:sta.