Miten vankilassa voi hoitaa parisuhdetta ja vanhemmuutta?

Vangin kuntoutumista tukevat perhesuhteet ovat tärkeitä rangaistuksen tavoitteita ajatellen. Vankilan toimintaa, jossa ollaan yhteydessä vankien perheenjäseniin, kutsutaan perhetyöksi. Perhetyötä tekevät useat eri henkilöstöryhmät muiden tehtäviensä ohella.

Usein sanotaan, että "kun yksi lusii koko perhe lusii". Suhteet läheisiin kärsivät väistämättä vapaudenmenetyksen myötä. Lainsäädännön mukaan vangin vapaudenmenetyksestä aiheutuvia haittoja on pyrittävä kuitenkin ehkäisemään. Tämä tarkoittaa, että vaikka vangin yhteydenpito läheisiin on vankeusaikana käytännössä hankalaa, viranomaisten tulee pyrkiä tukemaan yhteydenpitoa niin, että vangin yhteydet läheisiin säilyisivät.

Vankilan toimintaa, jossa ollaan yhteydessä vankien perheenjäseniin, kutsutaan perhetyöksi. Perhetyötä tekevät useat eri henkilöstöryhmät muiden tehtäviensä ohella. Vankiloiden sosiaalityöntekijät esimerkiksi tekevät yhteistyötä lasten huoltajuus-, huostaanotto- ja tapaamisoikeusasioissa vankien, heidän perheidensä ja muiden viranomaisten kanssa.

Vaikka vankiloissa tehdään paljon töitä vangin ja hänen perheensä kanssa, vankiloiden perhetyölle ei ole olemassa vastaavaa kokonaissuuunnitelmaa kuin esimerkiksi päihdetyölle. Perheterapia- tai perheiden tukipalveluita vankiloissa on niukasti. Jos perheet tarvitsevat erityisiä tukitoimia, niitä on pyrittävä järjestämään vankilan ulkopuolelta.

Perhesuhteet osana rangaistusajan suunnitelmaa ja kuntien palveluita

Rangaistuksen alkaessa vangille tehdään lainmukainen rangaistusajan suunnitelma, joka perustuu riski- ja tarvearvioon. Arviossa pyritään löytämään asioita, jotka tukevat rikoksetonta elämäntapaa ja muutosta. Vangin kuntoutumista tukevat perhesuhteet ovat tärkeitä rangaistuksen tavoitteita ajatellen.

Vankilan tulee tukea vangin perhesuhteita ja omaiset ovat voimavara, kun suhde on myönteisesti vankia tukeva. Vangin kuntouttamiseen rikoksettomaan elämään voi sisältyä esimerkiksi vanhemmuuden taitojen kehittäminen tai parisuhdeväkivallan vähentäminen. Näin todettiin perhetyötä pohtineen Rikosseuraamusviraston työryhmän mietinnössä 2003.

Rangaistuksen toimeenpanoa koskevien lakien lisäksi vankiloiden toimintaa ohjaavat periaatteellisella tasolla kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia koskevat säädökset. Viime aikoina on erityisesti alettu korostaa lapsen subjektiivista oikeutta tavata ja pitää muulla tavoin yhteyttä vankilassa olevaan vanhempaansa, jos se on lapsen edun mukaista.

Vangin perheen tukeminen on kuntien vastuulla. Yhteistyötä vankiloiden ja perheen kotikunnan välillä on viime vuosina alettu korostaa perhesuhteiden ylläpitämiseksi. Perhettä halutaan auttaa selviämään vankeuden yli mutta taustalla on myös ajatus, että vankeusaika on aina myös valmentautumista rangaistuksen päättymisen jälkeiseen aikaan. Perhetyölle ei ole kuitenkaan riittävästi resursseja vankiloissa ja kuntienkin kyvyssä tukea vankien perheitä on eroja. Lisäksi vankien perheet ovat kunnissa pieni erityisryhmä.

Tapaamismahdollisuudet

Jos vangilla ei ole mahdollisuutta poistumislupiin, viranomaisten on huolehdittava siitä, että vangilla on mahdollisuus tavata lapsiaan ja muuta perhettään vankilan järjestämissä tapaamisissa. Tämä asia onkin Suomessa pääosin hyvin hoidettu. Erityisesti ns. perhetapaamiset ovat osoittautuneet tärkeiksi perhesuhteiden ylläpitämisessä.

Vankilan tapaamisajat ja tapaamisiin liittyvät ehdot sekä menettelytavat tapaamisia varattaessa ilmenevät kunkin vankilan järjestyssäännöstä. Tapaamisajat, tapaamisten varaaminen ja ohjeet vaihtelevat vankiloittain.

Vanki voi tavata omaisiaan tai tuttaviaan tapaamisaikojen puitteissa yleensä viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina. Joissain laitoksissa vieraita voi ottaa vastaan myös arkipyhinä.

Tapaajien lukumäärä vaihtelee. Useimmissa laitoksissa on eritelty aikuisten ja lasten lukumäärä tapaamisessa. Tapaamisten kesto vaihtelee puolesta tunnista tuntiin. Useimmissa vankiloissa tapaaja tai vanki voi esittää toiveensa tapaamisajasta annetuista vaihtoehdoista.

Vanki ilmoittaa asiointilomakkeella tapaajiensa nimet, jotka merkitään tapaajarekisteriin. Tapaamisaika varataan etukäteen, mutta eri vankiloissa käytännöt vaihtelevat. Tapaajan on todistettava henkilöllisyytensä virallisella, kuvallisella todistuksella. Nimen tulee löytyä vangin tapaajaluettelosta.

Tapaajat jättävät irtaimet esineet odotustiloissa oleviin säilytyslokeroihin. Suljetuissa vankiloissa tapaamistiloihin kuljetaan yleensä metallinpaljastimen kautta. Tapaamisiin ei saa tulla päihtyneenä.

Vangille, jolla ei ole vielä poistumislupaa, voidaan myöntää valvomaton perhetapaaminen. Luvan myöntämisen ehtona voi olla puhdas päihdetesti ja rikkeetön rangaistuksen suorittaminen. Ensimmäistä kertaa perhetapaamista anottaessa vangin on esitettävä todisteet siitä, että perhe- tai parisuhde on ollut olemassa ennen rangaistuksen alkamista.

Tällainen todiste voi olla talonkirjaote, jonka saa isännöitsijätoimistosta, maistraatista hankittu väestörekisteriote (vanhempien ja lasten nimet), lapsen syntymätodistus, josta ilmenee vanhempien tiedot, tai todistus avioliittoon vihkimisestä. Lisätietoja saa vankeinhoitoesimieheltä ja vankilan esitteistä sekä ilmoitustauluilta.

Vangille voi jättää varusteita tapaamisten yhteydessä vankilan osoittamaan paikkaan ja erillisen ohjeen mukaisesti. Suoraan vangille varusteita ei voi antaa. Jättäessään vangille tavaraa tapaaja täyttää lähetteen, jossa on vangin nimi ja numero, paketin tuojan nimi ja paketin sisältö.

Vanki voi rajoitetusti toimittaa tapaajalle tavaraa poisvietäväksi henkilökunnan kautta. Hallussapitomääräyksiä ja ohjeita tavaran tuomisesta voi kysyä henkilökunnalta.

Muu yhteydenpito

Vangeille voi lähettää postia. Saapuvaan lähetykseen lähettäjän tulee kirjoittaa osoitteen lisäksi vangin nimi. Vankilan nimeä ei tarvitse mainita. Rahalähetyksiä ei suositella lähetettäväksi kirjeissä. Paras tapa on lähettää rahaa vankilan tilille. Tiedonanto-osaan kirjoitetaan vangin etu- ja sukunimi sekä vankilan nimi kokonaan, ei lyhenteenä.

Vankiloissa on korttipuhelimia, joista voi soittaa päiväjärjestyksen mukaisina soittoaikoina. Vangin on ilmoitettava, kenelle hän aikoo soittaa. Puhelinnumero tallennetaan valvonta- tai toimintarekisteriin. Vanki voi ostaa puhelinkortin vankilan kanttiinista. Vangeille ei voi soittaa siviilistä eikä vankilan henkilökunta yleensä välitä puhelimessa jätettyjä viestejä. Parhaiten vangille saa tiedon kirjeessä tai kortissa.

Perheleirit ja perhetyön kehittäminen

Vankilat voivat järjestää perheleirejä joko leirikeskuksessa tai avovankiloiden perhetaloissa. Leirien hakuajoista ja hakemismenettelystä ilmoitetaan kussakin vankilassa erikseen. Vangit ja heidän perheensä voivat hakeutua myös Vapautuvien Tuki ry:n perheleireille. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.vapautuvientuki.fi/

Joissakin vankiloissa on järjestetty ns. Isukkiryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on ylläpitää suhdetta lapsiin vankila-aikana.

Vuonna 2003 mietintönsä jättänyt perhetyöryhmä esitti, että kaikkiin vankiloihin nimitettäisiin perhetyön yhdyshenkilö. Nykyisin ainoastaan Vanajan ja Vilppulan vankiloissa on erikseen perhetyöntekijöitä. Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -hanke (2007-2010) kehittää vankiloiden ja kuntien työntekijöille suunnattua koulutusta ja vankiperheiden vertaisryhmätoimintaa.

Suomessa ollaan vasta tällä vuosituhannella kunnolla ymmärretty, että vangeilla on perheet ja arviolta kymmenen tuhatta lasta elää vanhemman vankeuden varjossa. Haaste on yhteinen kunnille ja rangaistusten toimeenpanijoille.

Irene Litmanen
Apulaisjohtaja
Helsingin vankila
07.02.2011

Lisää aiheesta

Eri vankiloiden ohjeita tapaajille

Rikosseuraamuslaitoksen ohjeita vangin yhteydenpidosta

Mistä apua vankien läheisille? -tietoisku

Perheleiritoiminta vankiloissa -tietoisku

Vangin lapsen asema ja oikeudet lastensuojelussa -tietoisku

Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia
Perhetyöntekijälle esitetyt

Lakimiehelle ja sosiaalityöntekijälle esitetyt

Kohtaamisia: Linnalesken perjantai

Vankiperhetyön verkosto perheiden kanssa toimiville ammattilaisille

Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe lapsi- ja läheistyö
Lähteet

Perhe muurin toisella puolella. Työryhmän mietintö. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/2003. Myös verkkojulkaisuna.

Vankeuslaki