Vapautumisen suunnittelu ja valmistelu

1.6.2011 13.00 | Elisa Bergman

Vankeinhoidossa on viime vuosina pyritty panostamaan vapauteen valmentavaan työhön aiempaa enemmän ja vankilasta vapautuneiden suunnitelmallista vapautumista on kehitetty. Tähän velvoittaa myös vankeuslaki. Kaikille vangeille on laadittava yksilöllinen vapauttamissuunnitelma, joka on osa rangaistusajan suunnitelmaa.

Jos vapautuva vanki määrätään valvontaan, käynnistetään yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa. Se vastaa ehdonalaisen vapauttamisen valvontasuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Vapauttamis- ja valvontasuunnitelmat tehdään tarpeellisessa määrin yhteistyössä eri toimijoiden kesken.

Vankien vapauttamisen suunnittelu aloitetaan sijoitusvankilassa noin puoli vuotta ennen vapautumista. Valvotun koevapauden kautta vapautuvien kanssa suunnttelu aletaan kuitenkin jo eiemmin. Lyhyttä rangaistusta suorittavien vapautumisen valmistelu aloitetaan tarvittaessa heti vankilaan tulon jälkeen. Vapauttamisvaiheessa vanki sijoitetaan avovankilaan tai suljetun vankilan mahdollisimman avoimelle osastolle.

Valtio vastaa vangin tarvitsemasta sosiaalisesta ja terveydenhuollollisesta kuntoutuksesta vankilassa. Kun vanki vapautuu tai siirtyy valvottuun koevapauteen, kotikunnan vastuulla on järjestää vangille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuten muillekin kuntalaisille. Vankilalla ei kuitenkaan ole oikeutta eikä myöskään velvoitetta antaa sosiaaliviranomaiselle tietoa kaikista vankilaan tulleista. Vankila huolehtii yhteistyössä kunnan kanssa siitä, että vapauttamissuunnitelma tukee kunnassa mahdollisesti valmisteltavaa hoito-, huolto- tai kuntoutussuunnitelmaa. Vangin vapauttamissuunnitelma voidaan vangin luvalla antaa hänen asuin- tai kotikuntansa sosiaaliviranomaiselle tai muulle vapautuvan palvelu- tai kuntoutustarpeesta huolehtivalle taholle. Vapauttamissuunnitelma annetaan myös vapautuvalle vangille.

Vankilan terveydenhuolto ohjaa vankilasta vapautuvan tarvittaessa yhteiskunnan terveydenhuoltopalveluiden piiriin. Vangin luvalla hänen terveydentilastaan ja hoidostaan vankilassa annetaan tiedot vastaanottavalle hoitopaikalle.

Asuminen ja päihteettömyyden tukeminen

Käytännössä vapautumisen suunnittelu ja valmistelu tapahtuvat siten, että rangaistusajan suunnitelman toteuttamisesta vastaava rikosseuraamusesimies tai muu vangin kanssa työskentelevä virkamies kutsuu vangin vapauttamissuunnitelman laatimiseen. He kartoittavat yhdessä vangin elämäntilannetta, vapautumiseen liittyviä riskitekijöitä ja tuen tarvetta. Monilla tuen tarve on kokonaisvaltainen kohdentuen muun muassa asumiseen, raha-asioihin, koulutukseen, työllistymiseen, työkykyyn, terveydenhuoltoon ja päihde- tai muuhun kuntoutukseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.

Vankilassa järjestettävällä toiminnalla pyritään edistämään vangin mahdollisuuksia tulla toimeen vapaudessa ja näin myös varmistaa ympäröivän yhteiskunnan turvallisuus. Irrottautuminen entisestä elämäntavasta ei ole helppoa varsinkaan silloin, kun vangeilla ei ole tiedossa asuntoa. Asumisasian vireille pano on tärkeää hoitaa hyvissä ajoin ennen vapautumista. Sosiaalityöntekijä tai muu erityistyöntekijä auttaa asunnon hakemisessa. Vaikka useimmat vangit toivovat omaa vuokra-asuntoa, voi hyvin toimiva, yksityisyyttä ja ammatillista apua tarjoava yhteisö olla vapautumisen alkuvaiheessa hyvä vaihtoehto.

Pitkäkestoiseen, riittävän tuen tarjoavaan ja tavoitteelliseen kuntoutuspolkuun pääsevillä ja siihen sitoutumaan pystyvillä vangeilla on hyvät mahdollisuudet jättää vankila taakseen ja vähitellen juurtua tavalliseen arkeen. Parhaimman lopputuloksen mahdollistajana työntekijät ja myös monet vangit pitävät jatkumoa vankilasta kuntoutusjaksolle ja sieltä tuettuun asumiseen.

Vaikka päihteettömyys sujuisi vankilan sisällä ongelmitta, voi päihteistä irti pysyminen ja sen myötä vankeusaikana laadittujen suunnitelmien toteuttaminen osoittautua jo vapauden ensi päivinä ylivoimaiseksi. Tämän vuoksi on tärkeää löytää oikeat tavat tukea vankilassa alkanutta päihteettömyyttä. Päihdetyön erityisohjaajat tekevät ryhmäkuntoutuksen lisäksi yksilökohtaista päihdekuntoutusta sekä valmistelevat jatkumoita, joita voivat olla esimerkiksi vapautumisen jälkeisen laitoshoidon tai A-klinikkakäyntien organisoiminen, AA- ja NA-ryhmiin tai päihteettömiin kohtaamispaikkoihin ohjaaminen ja/tai tukihenkilön hankkiminen. Päihteettömyyden tukitoimet on hyvä käynnistää ja mahdollisuuksien mukaan vakiinnuttaa tuomion loppuvaiheessa.

Vanki voidaan toisinaan sijoittaa rangaistusaikana ulkopuoliseen päihdekuntoutuslaitokseen jatkona vankilassa aloitetulle kuntoutukselle. Sijoitettaessa vanki ulkopuoliseen laitokseen tehdään yhteistyötä vangin kotikunnan kanssa. Vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseksi hänet voidaan sijoittaa myös vankilan ulkopuolelle valvottuun koevapauteen enintään kuusi kuukautta ennen ehdollista vapauttamista. Koevapauden sisältö kohdennetaan vastaamaan rangaistusajan suunnitelman tavoitteita huomioiden yksilöllisesti vangin tuen tarve.

Sosiaaliset suhteet ja toimeentulo

Vapautumisen valmistelussa kiinnitetään huomiota vangin sosiaalisiin sidoksiin ja elämäntapaan. Rikoksettoman ja päihteettömän elämäntavan omaavilla läheisillä on keskeinen rooli tuen antajina vankilarangaistuksen aikana, ja heillä on suuri merkitys myös vangin vapautuessa. Perhe tuo elämään mielekkyyttä ja perheeltä saa tukea vapautumisen jälkeen. Se motivoi myös rikoksettomaan elämään.

Vankiloiden sisällä perhetyössä on erilaisia käytäntöjä. Vankilan työntekijät pyrkivät esimerkiksi valmistelemaan perhetapaamisia, poistumislupia lastensuojelulaitoksiin, käsittelemään perheleirihakemuksia ja mahdollisuuksiensa mukaan saattamaan koko perheen erilaisten palveluiden ja vertaisryhmien piiriin. Vankilan sosiaalityöntekijä tai muu asiaan perehtynyt työntekijä organisoi yhteydenpidon kotikunnan palveluihin jatkosuunnitelmien laatimiseksi. Vangin luvalla yhteistyötä tehdään viranomaisten lisäksi erilaisten tukipalveluita tuottavien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Vapautumisen kannalta on tärkeää tukea vangin elämänhallintataitoja ja muita arjen taitoja jo vankilassa oloaikana. Avolaitostyöllä tai mahdollisella siviilityöllä on suuri merkitys vangille. Työn tavoitteena on vangin ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä toimeentulomahdollisuuksien parantaminen vapautumisen jälkeen. Vankeusaikana tapahtuva palkallinen työ mahdollistaa velkojen lyhentämisen ja edistää mahdollisuuksia selvitä kohtuullisesta velkataakasta.

Ulosotto-ongelmat voivat olla kynnyskysymys työhalukkuudelle ja niinpä velkajärjestelyn tarve tulee selvittää. Vankilan työntekijät auttavat vankia velkatilanteen selvittelyssä. Velkoja tiedustellaan ulosotosta, luottotiedot tarkistetaan Suomen Asiakastieto Oy:stä, rikosvahinkotiedustelut ja sakkorekisteripyyntö lähetetään Oikeusrekisterikeskukseen ja verovirastosta pyydetään verovelkatodistus. Lisäksi voidaan olla yhteydessä suurimpiin perintätoimistoihin.

Vankilan työntekijät antavat tietoja Takuu-Säätiöstä, vapautumispaikkakunnan alueella toimivista auttamisjärjestöistä ja kunnan yleisestä talous- ja velkaneuvonnasta. Velat voivat olla yksi syy ja seuraus rikolliseen elämäntapaan. Velkajärjestelylaissa on rajoituksia velkajärjestelyyn pääsemiseksi, mutta vankilassa annettu näyttö elämäntavan muutoksesta kuitenkin helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä. Maksuhalukkuutta kannattaa osoittaa vaikka pienillä vapaaehtoisilla takaisinmaksuilla.

Työnteolla on myös ajan käyttöä jäsentävä merkitys. Kaikkien vapauduttuaan työkykyisten työttömien vankien tulee vapauduttuaan ilmoittautua työvoimatoimistossa työttömiksi työnhakijoiksi. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja sitä saadakseen on osoitettava työnhaun ja Kelan etuuksien hakemusten voimassaolo.

Osalla vangeista on vankeusaikana mahdollisuus osallistua eritasoisiin koulutuksiin, joita voivat olla yleissivistävä koulutus, valmentava ja ohjaava koulutus tai ammattiin valmistava oppisopimuskoulutus. Koulutusjatkumoita suunnitellaan vapautumisen kynnyksellä. Vangilla on myös tietyin edellytyksin mahdollisuus opiskella päivisin vankilan ulkopuolisissa oppilaitoksissa, jolloin käytettävissä ovat yhteiskunnan kaikki koulutusmahdollisuudet.

Vankilan erityistyöntekijät auttavat vankia sekä opiskelu- että työpaikan hankinnassa. Useille vapautuneille tuettu työ on ainoa väylä avoimille työmarkkinoille. Sosiaalisten suhteiden kannalta kuntien päivätoimintakeskukset, monet harrastusmahdollisuudet ja vapaaehtoistyö voivat tuoda elämään uutta sisältöä etenkin niissä tilanteissa, joissa työllistyminen ei syystä tai toisesta onnistu tai vangin oma sosiaalinen verkosto on niukka tai rikollisuutta suosiva.

On tärkeää, että vapauttamissuunnitelma laaditaan yhdessä vangin kanssa, sillä osallistuminen oman elämän suunnitteluun lisää motivaatiota ja sitoutumista suunnitelman toteuttamiseen ja läpivientiin. Kun vapautumiseen liittyviä kysymyksiä aletaan työstää jo vankeusaikana vangin yksilöllisestä tilanteesta käsin, hänellä on paremmat edellytykset ymmärtää tuen konkreettinen merkitys omalle selviytymiselle erityisesti vapautumisen tärkeässä alkuvaiheessa. Tämä vaikuttaa myös pitemmällä tähtäimellä, kun vangin kyky oman elämänsä hallintaan paranee ja samalla edesauttaa rikoksetonta elämäntapaa.

Elisa Bergman
Erityisohjaaja
Suomenlinnan vankila
21.10.2010

Lisää aiheesta

Vankeusajan suunnittelu

Vankilasta vapautuvien jälkihuolto

Miten hoidan velkojani?

Vangin velkaongelmien järjestäminen

Vapautumassa vailla asuntoa?

Lähteet

Granfelt R. Vankilasta vapauteen, kotiin, yhteiskuntaan. Teoksessa Sunikka, S., Seppälä, U. & Granfelt R. (toim.) Asunnottomuuskirja. Näkökulmia asunnottomien palvelujen kehittämiseen. SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 13.

Karsikas V. 2005. Selvin päin olosta tulee hyvä fiilis. Päihdeongelmaisten vankien voimaantuminen. Vammala: Rikosseuraamusviraston julkaisuja 3/2005.

Knuuti U. 2007. Matkalla marginaalista valtavirtaan? Huumeiden käytön lopettaneiden elämäntapa ja toipuminen. Yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia 1/2007. Helsinki: Yliopistopaino

Näkki P. 2006. Vankien velkaantuminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:38. Helsinki: Yliopistopaino.

Sassi, T. & Huhtimo, P. 2006. "Kun perhe lusii" Opas vankeudessa rikostaustaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa toimiville. Kriminaalihuollon tukisäätiö, oppaita 1/2006. Myös verkkojulkaisuna.

Vankeuslaki