Nuorten rangaistukset

Laki nuorista rikoksentekijöistä määrittelee nuoreksi rikoksentekijäksi henkilön, joka on rikoksen tekohetkellä täyttänyt 15 mutta ei 21 vuotta. Koska nuori tuomitaan lievemmin kuin aikuinen rikoksentekijä tai hänet voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta, harkintaa varten tarvitaan henkilötutkintaa. 

Pääsääntöisesti nuoren seuraamusselvitys laaditaan nuoresta silloin, jos hän joutuu syytteeseen teosta, josta voi seurata ankarampi rangaistus kuin sakko.

Oikeudelle toimitettava seuraamusselvitys on nuorta koskeva asiantuntijalausunto, jossa oikeudelle annetaan tietoja nuoren taustoista, elämänolosuhteista ja mahdollisista rikokseen syyllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella nuorten seuraamusselvitykset laaditaan pääsääntöisesti arviointikeskuksessa. Alle 18-vuotiaan nuoren kohdalla pyritään tapaamaan myös hänen huoltajansa. Lausunnossa pyritään selvittämään myös sosiaaliviranomaisten toimenpiteet ja suunnitelmat nuoren suhteen. Lisäksi lausunnossa otetaan kantaa valvonnan tarpeeseen ja haastattelussa keskustellaan oikeudenkäyntiin liittyvistä asioista. 

Ehdollisesti rangaistun nuoren valvonta

Ehdollinen vankeusrangaistus on vaihtoehto vankilassa suoritettavalle rangaistukselle. Enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jonka koeaika on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta. Oikeus määrää koeajan pituuden ja jos koeaika sujuu ilman uusia rikoksia, ehdollista rangaistusta ei panna täytäntöön. Mikäli tuomittu tekee koeaikana uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen, voidaan myös aiempi ehdollinen rangaistus panna täytäntöön. Alle 21-vuotiaana rikokseen syyllistynyt nuori voidaan määrätä valvontaan yhdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi, mikäli oikeus katsoo sen perustelluksi nuoren sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Ehdollisen vankeusrangaistuksen oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa tai yhdyskuntapalvelua. Nuorten valvonnan järjestämisestä vastaavat yhdyskuntaseuraamustoimistot. 

Käytännössä ehdollisesti rangaistun nuoren valvonta tarkoittaa säännöllisiä tapaamisia Rikosseuraamuslaitoksen  nuorelle määräämän valvojan kanssa. Valvonnan alussa tapaamisia on vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kolmen kuukauden jälkeen valvontatapaamisten tarve arvioidaan uudelleen. Tapaamisia on kuitenkin koko valvonta-ajan vähintään kerran kuukaudessa. 

Valvontatapaamisissa nuoren elämäntilanne kartoitetaan rikoksen uusimisriskin näkökulmasta ja häntä pyritään tukemaan niillä elämän osa-alueilla, jotka altistavat uusintarikollisuuteen. Valvonta-ajalle asetetaan tavoitteet yhdessä, joten valvonnan sisältö vaihtelee nuoren elämäntilanteen mukaan. 

Tapaamisissa keskustellaan konkreettisesti nuoren elämäntilanteesta, kuten päihteiden käytöstä, rikoksiin johtaneista syistä, velka-asioista, asumisesta, koulutuksesta, armeijasta ja työstä. Valvonta kestää vähintään kuusi kuukautta, jolloin nuoren tilanne arvioidaan uudestaan. Jos valvonta-aika on sujunut moitteettomasti eikä riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin enää ole, valvonta voidaan lakkauttaa. Nuorella itsellään on vastuu valvontaan liittyvien ehtojen noudattamisesta eli hänen tulee saapua valvontatapaamisiin sovittuina aikoina ja kerrottava valvojalle elinolosuhteissaan tapahtuneista muutoksista. 

Nuorisorangaistus

Nuorisorangaistus on erityinen alle 18-vuotiaana rikoksiin syyllistyneille tarkoitettu rangaistus. Nuorisorangaistusprosessi alkaa siitä, kun syyttäjä pyytää  Rikosseuraamuslaitosta arvioimaan laatimaan nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä nuoren, hänen huoltajansa ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Lausunnossa otetaan kantaa siihen, onko nuorisorangaistus nuorelle soveltuva ja tarpeellinen rangaistusmuoto. Tuomioistuin eli oikeus päättää kuitenkin lopullisesti nuorisorangaistukseen tuomitsemisesta. Nuorisorangaistus voi kestää neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen ja oikeus päättää rangaistuksen pituuden.

Nuorisorangaistuksen tarkoituksena on edistää nuoren sosiaalista selviytymistä ja ehkäistä uusiin rikoksiin syyllistymistä. Nuorisorangaistus koostuu valvontatapaamisista, joiden tarkoituksena on tukea ja ohjata nuorta yleisessä elämänhallinnassa. Lisäksi nuorisorangaistukseen sisältyy sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia, joissa elämänhallintaan liittyviä asioita käsitellään esimerkiksi keskustelujen ja harjoitusten avulla. Nuorisorangaistukseen liittyy myös työelämään perehtymistä. Nuorisorangaistuksen sisältöä suunnitellessa huomioidaan nuoren elämäntilanne ja rangaistus suunnitellaan yksilöllisesti. 

Nuorisorangaistuksen alussa tapaamisia on kaksi kertaa viikossa. Kolmen kuukauden jälkeen tapaamisia voidaan harventaa siten, että nuorta tavataan kuitenkin vähintään kerran viikossa. Tapaamisten sisällöt vaihtelevat nuoren tilanteen mukaan. Jokaisen nuorisorangaistukseen tuomitun nuoren kanssa käydään kuitenkin läpi rikoskeskustelut, joissa käsitellään esimerkiksi nuoren rikoshistoriaa, rikosten seurauksia ja keinoja, kuinka hän voisi tulevaisuudessa välttää rikoksiin syyllistymistä. 

Muita nuorisorangaistukseen kuuluvia sisältöjä ovat motivoivat keskustelut, sosiaaliset taidot, liikennekeskustelut, päihdekeskustelut, keskustelut suuttumuksen hallinnasta ja yhteiskuntaosio. Näitä sisällytetään nuorisorangaistukseen huomioiden nuoren elämäntilanne ja rikosten laatu. Työelämään perehtymisessä kartoitetaan opiskelu- tai työllistymisvaihtoehtoja, mutta se voi myös sisältää tutustumisia eri ammatteihin palkattoman työn muodossa. Nuorisorangaistus on vakavuudeltaan ehdollisen vankeusrangaistuksen tasoinen rangaistusseuraamus, mutta erona on tapaamistiheys ja kesto. Sekä ehdollisesta rangaistuksesta että nuorisorangaistuksesta tulee rikosrekisteriin merkintä viideksi vuodeksi. 

Sonja Holopainen
Rikosseuraamusesimies
Rikosseuraamuslaitos, Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto, Espoon toimipaikka
8.6.2011

Nuorisorangaistus, Rikosseuraamuslaitos