Oppimisvaikeudet mielletään usein lapsuuteen ja koulunkäyntiin liittyviksi ongelmiksi. Vaikeudet eivät kuitenkaan iän myötä häviä, vaan niitä ilmenee myös aikuisilla. Lisäksi ne vaikuttavat opiskelua laajemmin elämän osa-alueisiin.
Oppimisen vaikeuksissa kyseessä voivat olla esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet eli lukivaikeudet tai harjaantumattomuus opiskeluun ja motivaation puute. Joskus oppimisvaikeuksien taustalla on muita syitä: vuorovaikutus- ja kommunikaatiovaikeuksia, mielenterveyden ja tunne-elämän vaikeuksia sekä yleiseen elämänhallintaan liittyviä ongelmia.
Oppimisvaikeudet eivät ole este pärjätä töissä tai opinnoissa, mutta ne vaativat yksilöltä joissain tilanteissa keskimääräistä enemmän ponnistelua. Oppimisvaikeuksien lisäksi asiakkaalla saattaa olla muitakin ongelmia, kuten päihteidenkäyttöä tai mielenterveyden ongelmia.
Kaikkien kohdalla oppimisvaikeuksia ei ole lapsuusvuosina selvitetty. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen aikuisenakin on mahdollista. Kuka tahansa asiakkaan kanssa työskentelevä ammattilainen voi ottaa oppimiseen liittyvät asiat esille ja ohjata eteenpäin tutkimuksiin tai muiden tarvittavien palveluiden piiriin.
Tunnistamattomat oppimisvaikeudet saattavat olla kytköksissä päihdeongelmaan ja syrjäytymiseen. Oppimisvaikeuksia selvittämällä voidaan vaikuttaa syrjäytymiskehitykseen: esimerkiksi aiemmin keskeytyneitä opintoja voidaan tukitoimien avulla saada päätökseen, mikä taas edistää työllistymistä ja sen kautta kiinnittymistä yhteiskuntaan. Siten oppimisvaikeuksien selvittäminen voi osaltaan ehkäistä rikosten uusimista.
Rikostaustaisten kohdalla oppimisvaikeuksia arvioidaan esiintyvän runsaammin kuin väestöllä keskimäärin. Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen (2007-2010) havainnot tukevat näkemystä. Hankkeeseen ohjautui yhteensä 181 rikostaustaista asiakasta, joiden oppimisvaikeuksia kartoitettiin. Asiakkaista noin 75 %:lla todettiin lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeutta sekä noin 80 %:lla tarkkaavuusvaikeuden piirteitä.
Aina oppimisvaikeudesta ei tarvita diagnoosia. Monelle aikuiselle on helpotus jo se, että saa tietää tiettyjen ongelmien johtuvan oppimisvaikeuksista, ei tyhmyydestä tai laiskuudesta. On tärkeää kartoittaa ongelmalliseksi koetut tilanteet sekä suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa keinoja, joiden avulla niistä on mahdollista selviytyä.
Oppimisvaikeuksista huolimatta jokaisella on vahvuuksia ja osaamista, joiden selvittäminen on yhtä tärkeää kuin oppimisvaikeuksien tunnistaminen.
Oppimisvaikeuden voi havaita, jos henkilö toistuvasti
• tekee kirjoittaessaan tai lukiessaan virheitä
• kokee vaikeuksia lomakkeiden täyttämisessä
• on keskeyttänyt useita koulutuksia
• unohtelee sovittuja asioita
• ei tunnu ymmärtävän lukemaansa tekstiä
• keskittyminen ja tarkkaavuus häiriintyvät helposti
• vaihtaa työpaikkaa ja työsuhteet ovat lyhytkestoisia
• omaa ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Oppimisvaikeus aiheuttaa usein häpeää ja alemmuudentunnetta. Oppimisvaikeuksia omaava tuntee omat heikkoutensa ja pyrkii ehkä peittämään heikoiksi kokemansa taidot niin pitkälle kuin mahdollista. Siksi asian puheeksi ottaminen vaatii hienotunteisuutta.
Oppimisvaikeuksien arviointi kannattaa aloittaa suuntaa antavilla testeillä, kuten Oppiva-testillä, oppimistyyliä kartoittavalla havaintokanavatestillä sekä aikuisten ADHD-oirekyselyllä (ASRS-v1.1.). Testit voidaan tehdä keskustellen haastattelemalla asiakasta. Testien käyttö ei edellytä erillistä koulutusta, vaan kuka tahansa voi ottaa oppimisvaikeudet puheeksi testien avulla.
Jos oppimisvaikeuksia on lapsuudessa tai nuoruudessa tutkittu, aiemmat tutkimustulokset voidaan tilata sairaaloista, arkistoista tai muista paikoista. Usein lapsuudessa tehdyistä tutkimuksista ei ole selkeitä muistikuvia (mitä, miksi ja missä on tutkittu ja millaisia tuloksia on saatu).
Lukitestauksella arvioidaan lukemisen, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen taitoja. Menetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi Niilo Mäki Instituutin seulonta- ja yksilötestistöjä. Useilla paikkakunnilla toimii lukiyhdistys, josta voi kysellä mahdollisuutta lukemisen ja kirjoittamisen arviointiin. Lukiyhdistysten yhteystiedot löytyvät niiden kattojärjestön Erilaisten oppijoiden liiton www-sivuilta. Työttömillä on mahdollisuus päästä lukitestaukseen työvoiman palvelukeskuksen tai työ- ja elinkeinotoimiston kautta.
Neuropsykologisessa tutkimuksessa arvioidaan laaja-alaisesti oppimista, työ- ja toimintakykyä sekä mahdollisten kuntoutustoimenpiteiden tarpeellisuutta. Tutkimus perustuu haastatteluihin, neuropsykologisiin testeihin ja tutkimustilanteessa tehtyihin havaintoihin. Tutkimuksiin voi päästä esimerkiksi terveyskeskuslääkärin tai työterveyshuollon kautta. Työttömän henkilön on mahdollista päästä tutkimuksiin työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnan psykologin lähetteellä. Neuropsykologisesta tutkimuksesta laaditaan lausunto, johon kirjataan suositeltavat tukitoimet sekä jatkotutkimukset.
Erikoislääkärin tutkimus on tarpeen esimerkiksi ADHD:n diagnosoinnissa. Neurologi, psykiatri tai foniatri selvittää poikkeavan käyttäytymisen tosiasiallisen syyn ja antaa tutkimuksen perusteella diagnoosin. Hoitamattomaan ADHD:hen liittyy usein liitännäisoireita kuten masentuneisuutta tai päihteidenkäyttöä, mikä vaikeuttaa diagnosointia.
Neuvoja ja ohjeita kuntoutusvaihtoehdoista sekä kuntoutuksen hakemisesta saa terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, Kelan toimistoista, työ- ja elinkeinotoimistoista sekä oppilaitoksista.
Oppimisvaikeuksiin tarjottavia kuntoutusmuotoja on palvelujärjestelmässä hyvin vähän. Erityisopetus on oppilaitosten tarjoamaa kuntoutusta oppimisvaikeuksien yhteydessä. Kelan järjestämää neuropsykologista kuntoutusta voidaan tarjota harkinnanvaraisena kuntoutuksena oppimisvaikeuksien yhteydessä. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi toimintakyvyn kohentaminen, arkiselviytymisen parantaminen tai opiskelumahdollisuuksien kohentaminen.
Myös työ- ja elinkeinohallinto sekä sosiaalitoimi voivat harkinnanvaraisesti järjestää tarvittavia tukipalveluita. ADHD-diagnoosin saaneille aikuisille järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja, joiden tavoitteena on antaa tietoa ja tukea sekä mahdollistaa samassa tilanteessa olevien vertaistuki. Sopeutumisvalmennuskursseja voi tiedustella ADHD-liitosta, muilta järjestöiltä sekä omasta kunnasta. ADHD-aikuisille on joillain paikkakunnilla myös vertaistukiryhmiä.
Mirva Gullman
projektikoordinaattori, Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hanke
Kriminaalihuollon tukisäätiö
02.02.2011
Oppimisvaikeuksista vapaaksi (OPPIVA) -hanke
Vangit ja oppimisvaikeudet -tietoisku
ADHD-liitto tukee, ohjaa ja kuntouttaa eri-ikäisiä henkilöitä, joilla on tarkkaavuus- ja/tai oppimisvaikeuksia, heidän perheitään ja tukiverkostoaan unohtamatta. Oikean ja ajantasaisen tiedon levittäminen on yksi ADHD-liiton keskeisiä tehtäviä.
Erilaisten oppijoiden liitto toimii kattojärjestönä ja edunvalvojana erilaisille oppijoille. Liitolla on alajärjestöjä ympäri Suomea mm. Helsingin Kaisaniemessä toimiva Helsingin seudun erilaiset oppijat ry (HERO), joka järjestää kursseja ja muuta erilaisille oppijoille suunnattua toimintaa.
Kelan sivuilta löytyy tietoa mm. neuropsykologisesta kuntoutuksesta ja siihen hakeutumisesta.
Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö. Sen keskeisenä toiminta-ajatuksena on oppimisesta syrjäytymisen ehkäiseminen. Keskeinen osa toimintaa on alan ammattihenkilöstölle suunnattu koulutus.
Osaava ohjaus -projektin tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia ja saada heitä koulutukseen.
Oppimisvaikeuksista vapaaksi (OPPIVA) -hankkeen tuottamaa materiaalia
Ohjaajan käsikirjan tavoitteena on oppimiseen liittyvien aihealueiden käsittely sekä oppimisvalmiuksien pohtiminen. Käsikirja koostuu seitsemästä osiosta, joista jokainen sisältää teoriaa, tehtäviä sekä kysymyksiä keskustelun tueksi. Soveltuu käytettäväksi niin ryhmä- kuin yksilötyössä.
Oppimisvaikeuksien huomiointi asiakastyössä -opas on tarkoitettu työvälineeksi rikosseuraamusalan asiakastyöhön. Se sisältää tietoa oppimisvaikeuksista, kartoitustestejä sekä tietoa apuvälineistä ja tukitahoista.
A. Perustietoa rikostaustaisten kanssa työskenteleville
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen
Vangin velkaongelmien järjestäminen
Vankilasta vapautuvien jälkihuolto
Vapautunut vanki työvoimapalvelujen asiakkaana
Vapautuva vanki sosiaalipalvelujen asiakkaana
Vangin lapsen asema ja oikeudet lastensuojelussa
B. Ammatilliset lähestymistavat
C. Neuvontaa ja apua