Ehdonalaiseen vapauteen liittyvä valvonta

Vankeusrangaistus tuomitaan määräaikaisena tai elinkautisena. Määräaikainen rangaistus kestää vähintään 14 päivää ja enintään 12 vuotta. Yhteisessä vankeusrangaistuksessa enimmäisaika on 15 vuotta. Ehdonalaisella vapaudella tarkoitetaan vankeusrangaistuksen loppuosan suorittamista vapaudessa.

Vapautumisen ajankohtaan vaikuttaa tuomitun ikä rikoksentekohetkellä ja vankeusrangaistusten toistuvuus. Ensikertaisia ovat vankilassa ensimmäistä kertaa olevien lisäksi myös ne, jotka eivät ole rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suorittaneet vankeusrangaistusta. Ensikertainen pääsee ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan vankeusrangaistuksesta puolet. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt ensikertainen vapautuu oltuaan vankilassa 1/3 rangaistuksesta. Monikertainen suorittaja pääsee ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksesta 2/3; alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt vapautuu, kun vankilassa oloa on jatkunut puolet rangaistuksesta. 

Oikeus voi määrätä vankeusrangaistuksen suoritettavaksi kokonaan vankilassa, kun henkilö tuomitaan vähintään kolmen vuoden rangaistukseen törkeästä rikoksesta tai hän on törkeän rikoksen uusija tai häntä pidetään vaarallisena toisen hengelle, terveydelle ja vapaudelle. Tällöin vangin vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus. Vapautuminen on mahdollista, kun vankilassaoloaikaa on kulunut 5/6 rangaistuksesta eikä vankia pidetä enää vaarallisena. Myös elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitun vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus.

Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, jolla tarkoitetaan vapaudessa suoritettavan jäännösrangaistuksen pituutta. Koeaika on enintään kolme vuotta.

Valvonta ehdonalaisessa vapaudessa

Valvontaan asetetaan ne ehdonalaisesti vapautuvat, joiden koeaika on vähintään yksi vuosi tai rikos on tehty alle 21-vuotiaana. Myös vanki itse voi pyytää valvontaa. Vuonna 2007 valvonnassa vapautui 1140 henkilöä. Ehdonalaisesti vapautuneista valvonta on joka viidennellä. Päivittäin valvonnassa oli vuonna 2007 keskimäärin 1800 henkilöä.

Valvonnasta päättää vankilan johtaja. Järjestäminen ja toteuttaminen kuuluu puolestaan Kriminaalihuoltolaitokselle. Valvojana toimii Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston tai paikallistoimiston virkamies. Etenkin haja-asutusalueilla valvojan apuna voi toimia tehtävään soveltuva yksityishenkilö. 

Valvonnan yleisenä tavoitteena on kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden lisääminen. Tähän pyritään tukemalla valvottavan sosiaalista selviytymistä ja vaikuttamalla rikollisen käyttäytymisen taustalla oleviin tekijöihin ja asenteisiin.

Vapautumisen ja valvonnan valmistelu

Vapautumisen valmistelu aloitetaan vankilassa hyvissä ajoin ennen vangin vapautumista. Valvonnassa vapautuvan vapauttamissuunnitelman laatimiseen osallistuu vankilan lisäksi myös Kriminaalihuoltolaitoksen valvoja. Vapauttamissuunnitelmaa varten selvitetään vangin selviytymisen edellytykset vapaudessa ja palvelujen tarve. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä vangin kanssa. Selviytymistä edistävien tukitoimien järjestämiseksi vankila ja Kriminaalihuoltolaitos tekevät yhteistyötä vangin suostumuksella myös tämän kotikunnan viranomaisten ja läheisten kanssa. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan vankeusaikana alkaneen kuntoutumisprosessin jatkuminen katkeamattomana myös vapaudessa.

Ennen vapautumista Kriminaalihuoltolaitos laatii vielä erillisen valvontasuunnitelman valvontaan tulevalle. Siitä ilmenevät valvottavan velvollisuudet yhteydenpidon onnistumiseksi ja seuraamukset niiden rikkomistilanteissa. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan valvottavan tilanteen edellyttämät yksilölliset määräykset. 

Valvonnan alkaminen ja valvonnan sisältö

Valvonta alkaa pian vankilasta vapautumisen jälkeen. Ensimmäisen valvontatapaamisen ajankohta on määrätty valvontasuunnitelmassa. Valvonnan alkuvaiheessa tapaamisia on keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Valvoja perehtyy valvottavan tilanteeseen kartoittamalla tämän rikollista käyttäytymistä, toimeentuloa, työ- ja koulutustilannetta, päihteiden käyttöä, sosiaalisia suhteita, terveydentilaa sekä asenteita ja suhtautumista erilaisiin asioihin. Kartoituksen ja arvioinnin tuloksena saadaan yksilöllistä tietoa niistä valvottavan elämän osa-alueista, joihin valvonnassa tulee keskittyä valvottavan toimintakyvyn ja rikoksettoman elämäntavan valmiuksien vahvistamiseksi.

Tärkeää on myös valvottavan voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen. Tilanteen arvioinnista ja siitä tehdyistä päätelmistä rakentuu valvojan ja valvottavan yhteistyönä suunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja keinot valvottavan rikoksen uusiutumisriskin vähentämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi.  Suunnitelman toteutumista arvioidaan valvonnan kuluessa ja päättyessä.

Valvonta koostuu valvottavan ja valvojan säännöllisistä tapaamisista. Valvonnassa tuetaan valvottavaa ottamaan vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan sekä toimimaan yhteiskunnassa hyväksyttävällä tavalla. Valvontatapaamisissa käsitellään työskentelysuunnitelman painotusten mukaisesti rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaneita tekijöitä: päihteiden käyttöä, asenteita ja ajattelua sekä sosiaalisia suhteita.

Sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät asiat, kuten asuminen, toimeentulo, velat, koulutus ja työ, ovat myös keskeisesti esillä valvonnassa.  Valvottavan tarvitsemien tukitoimien turvaaminen edellyttää yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja palveluorganisaatioiden kanssa. Tarpeen mukaan yhteistyöhön voivat osallistua myös valvottavan läheiset. Työskentelysuunnitelmaan perustuen valvontaan voidaan sisällyttää  sosiaalista toimintakykyä lisääviä ja rikoksen käsittelyyn tarkoitettuja teemakeskusteluja ja ohjelmia. Näitä ovat esimerkiksi käyttäytymisen muutokseen motivoivat keskustelut ja Suuttumuksen hallinta -kurssi.  

Kriminaalihuoltolaitos maksaa valvottavalle tapaamisista aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset.

Valvottavan velvollisuudet ja rikkomusten seuraamukset

Valvottavan velvollisuutena on huolehtia valvonnan yhteydenpidosta valvontasuunnitelmassa  määritellyllä tavalla. Lisäksi hänen tulee ilmoittaa olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista oma-aloitteisesti valvojalleen. Valvontatapaamisissa valvottavalta edellytetään päihteettömyyttä. Valvonnan velvollisuuksien rikkomisesta koituvia seuraamuksia ovat kirjallinen varoitus ja poliisin suorittama nouto valvontatapaamiseen. Mikäli velvollisuuksien rikkominen on törkeää, Kriminaalihuoltolaitos tekee asiassa esityksen syyttäjälle. Syyttäjä harkitsee asian viemistä oikeuteen. Oikeus voi määrätä jäännösrangaistuksesta täytäntöönpantavaksi vähintään neljä ja enintään 14 päivää.

Valvonnan kesto ja päättyminen

Valvonta päättyy joko koeajan päättymiseen tai se voidaan lakkauttaa tarpeettomana aikaisintaan puolen vuoden kuluttua valvonnan alkamisesta. Lakkauttamisen edellytykset täyttyvät silloin, kun valvottava on sitoutunut valvontasuunnitelman mukaiseen työskentelyyn ja rikoksen uusiutumisriski arvioidaan vähäiseksi. Valvonta voi päättyä myös uusista rikoksista tuomittavan ehdottoman vankeusrangaistuksen vuoksi, mikäli oikeus määrää ehdonalaiseen vapauteen liittyneen jäännösrangaistuksen kokonaan täytäntöönpantavaksi.  

Tuula Tarvainen
Johtaja
Kriminaalihuoltolaitos, Jyväskylän aluetoimisto
18.02.2009

Lähteet

Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta (23.9.2005/782)

Asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta (21.6.2006/511)

Rikoslaki 2 c luku (780/2005)

Rikosseuraamuslaitoksen sivut