Nykyisin vapautuminen pyritään suunnittelemaan hyvissä ajoin vankilasta käsin. Olennaisena osana suunnitelmaa on asiakaskontaktin luominen sosiaaliasemalle. Sosiaalityöntekijä on mukana vapautumissuunnitelmaa tehtäessä, perehtyy vangin tilanteeseen ja voi omalta osaltaan valmistella vapautumista.
Vapautuvat vangit ovat useimmiten moniongelmaisia ja tarvitsevat neuvontaa, tukea ja ohjausta. Yhä edelleen vapautuu vankeja kuitenkin ilman suunnitelmaa. Tällainen tilanne on kohtuuton sekä vangille että sosiaalityöntekijälle.
Työskentely vapautuvan vangin kanssa vaatii kärsivällisyyttä. Asiat, jotka vaikuttavat itsestäänselvyyksiltä, eivät olekaan sitä vangille.
Ongelmavyyhti on mittava; asunnottomuus, häiriöhäädöt, vuokravelat, päihde- ja mielenterveysongelmat, vaikeus lomakkeiden täyttämisessä ja virastoissa asioimisessa, sosiaaliset pelkotilat, syrjäytyminen, velat, ulosotot ja "lyhyt pinna". Pitkään vankilassa ja siviilielämässäkin syrjäytyneenä eläneen kanssa pitää löytää yhteinen kieli ilman vaikeatajuisia ammattisanoja.
Kaikkea ei voi ratkaista kerralla. Kannattaa aloittaa työskentely helpoimmin ratkaistavista asioista, kuten onko vangilla esimerkiksi henkilöllisyystodistus, pankkitili ja pikapankkikortti.
Vapautuva vanki käyttäytyy kuten moni muukin sosiaalihuollon asiakas. Ongelmia vähätellään ja oma käsitys selviytymisestä saattaa olla epärealistinen. Kärsimättömyys voi aiheuttaa suuria kommunikointivaikeuksia. Sosiaalityöntekijänä on hyvä pitää mielessä, että asiakasryhmä on elänyt usein yhteiskunnan rajavyöhykkeillä ja palvelujen tavoittamattomissa. Heidän sosiaaliset taitonsa saattavat olla rajalliset.
Vankilasta vapautuva pitää usein asunnottomuutta ainoana ongelmana. Jos kokonaistilanteen kannalta on järkevää järjestää asunto, asumishistoria on selvitettävä huolellisesti. Onko vapautuva asunut vuokra-asunnossa, kuka on ollut vuokranantajana, onko vuokravelkaa, päättyikö asuminen häätöön, minkälainen on vapautuvan todellinen asumiskyky? Toimiiko yhteistyö kunnassasi vuokranantajien kanssa? Usein pelkän vuokravelan maksaminen ei takaa vielä asunnonsaantia. Millaisia tukitoimia vapautuva tarvitsee asumisen onnistumiseksi ja mitä kunnassa pystytään tarjoamaan. Onko muita asumismalleja kuin tavallinen vuokra-asunto?
Pelkkä asunto ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Vapautuva on yleensä elänyt pitkään oman ja ympäristönsä päihdeongelmien kanssa. Sosiaalityöntekijältä vaaditaan todellista ammattitaitoa saada vapautunut näkemään, miten päihteidenkäyttö vaikuttaa muihin asioihin. Jos päihdehoito on alkanut vankilassa, sen jatkuminen siviilissä on turvattava. Vangin on tiedettävä ennen vapautumista, missä ja millainen hoitopaikka on.
Jos vanki ei ole ollut päihdehoidon piirissä vankila-aikana ja päihteidenkäyttö jatkuu, päihdehoito on asetettava etusijalle hoidettavien asioiden listalla. Motivointi hoitoon voi olla vaikeaa. Sitä pitää vain jatkaa sinnikkäästi tapaamisesta toiseen.
Mielenterveysongelmaisen oikea auttamistaho on terveydenhuolto, ei sosiaalityöntekijä.
Vapautunut vanki selvittää itse velka- ja ulosottotilanteensa. Sosiaalityöntekijä neuvoo ja opastaa kunnan palvelujen käytössä. Sosiaalityöntekijä auttaa tekemään maksusuunnitelman vapautuneen todellisen taloudellisen tilanteen mukaan ja neuvottelee tarvittaessa velkojien kanssa.
Vapautuvan vangin mielestä hän tapaa ensimmäisen kerran viranomaisen, joka paneutuu hänen asioihinsa. Monet vangit ikään kuin heittäytyvät autettaviksi ja odottavat sosiaalityöntekijän tekevän kaiken puolestaan. Vapautuvaa on kuitenkin tarkoituksenmukaista vastuuttaa omien asioiden hoitamiseen. Hän tarvitsee ehkä keskimääräistä enemmän neuvoa ja tukea voidakseen toimia itse. Vapautuva vanki saattaa myös takertua sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä tarvitsee sopivassa suhteessa kärsivällisyyttä, tiukkuutta ja ymmärtämistä.
Eira Toukola
Sosiaalityöntekijä, asunnottomuusohjelma
Vantaan kaupunki, Tikkurilan sosiaaliasema
Julkaistu 07.04.2010
A. Perustietoa rikostaustaisten kanssa työskenteleville
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen
Vangin velkaongelmien järjestäminen
Vankilasta vapautuvien jälkihuolto
Vapautunut vanki työvoimapalvelujen asiakkaana
Vapautuva vanki sosiaalipalvelujen asiakkaana
Vangin lapsen asema ja oikeudet lastensuojelussa
B. Ammatilliset lähestymistavat
C. Neuvontaa ja apua