Valvontarangaistus

Valvontarangaistus on uusi sähköisesti valvottu yhdyskuntaseuraamus, joka voidaan tuomita ehdottoman enintään kuuden pituisen rangaistuksen sijasta, kun muut laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Seuraamuksen tuomitseminen edellyttää tuomitun ja samassa asunnossa asuvien antamaa suostumusta. Seuraamuksen sisältönä ovat muun muassa velvollisuus pysyä asunnossa, osallistua toimintasuunnitelman mukaiseen toimintaan sekä päihteettömyysvelvollisuus.

Suomessa otettiin 1.11.2011 käyttöön uusi seuraamus, valvontarangaistus. Valvontarangaistus on yhdyskuntaseuraamus, joka sijoittuu ankaruudeltaan yhdyskuntapalvelun ja ehdottoman vankeuden väliin.

Valvontarangaistuksen tuomitseminen edellytykset

Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytykset on määritelty rikoslaissa (rikoslain 6 luvun 11 a §). Valvontarangaistus voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Valvontarangaistus on aina toissijainen seuraamus siten, että seuraamus voidaan tuomita silloin, kun yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle on este. Valvontarangaistus on tarkoitettu ensisijassa henkilöille, joilla ei ole aikaisempia ehdottomia vankeusrangaistuksia tai valvontarangaistuksia.  Tuomioistuimella on kuitenkin kokonaisharkintavalta asiassa.

Myös syytteessä tarkoitetun rikoksen laatu voi olla esteenä valvontarangaistuksen tuomitsemisen. Esimerkiksi asuinkumppaniin kohdistunut pahoinpitely muodostaa tällaisen esteen. Este tuomitsemiselle on olemassa myös silloin, kun rikosten tekemisen jatkaminen kotoa tai asuinpaikasta käsin on helppoa. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi huumausainerikokset ja tietyt tieto- ja viestintärikokset.

Valvontarangaistuksen tuomitsemisen edellytyksenä on edelleen, että tuomitsemista on pidettävä perusteltuna rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi tai edistämiseksi.  

Tuomitsemiseen vaaditaan rikoksentekijän ja hänen kanssaan samassa asunnossa asuvien henkilöiden suostumus.  Valvontarangaistusta ei saa tuomita ilman toimeenpanosuunnitelmaa. Tämän suunnitelman valmistelee Rikosseuraamuslaitos. Käytännössä valvontarangaistukseen tuomittaneen etupäässä rattijuopumukseen ja omaisuusrikoksiin syyllistyneitä henkilöitä.

Edellytysten selvittäminen ja toimeenpanosuunnitelma

Seuraamuksen täytäntöönpanosta ja sisällöstä säädetään valvontarangaistuksessa annetussa laissa (330/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa (1080/2011).  Syyttäjän aloitteellisuus on tärkeässä asemassa seuraamuksen edellytysten selvittämisessä. Kun syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita valvontarangaistus, hänen on hankittava Rikosseuraamuslaitokselta selvitys valvontarangaistuksen tuomitsemisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Selvitystä ei tarvitse hankkia, jos syyttäjän arvioi, että rangaistuksen laji ja pituus ja muut seikat huomioon ottaen valvontarangaistukseen tuomitseminen on epätodennäköistä.  Myös rikoksesta epäilty voi itse esittää syyttäjälle selvityksen hankkimista.

Rikosseuraamuslaitos arvioi rikoksesta epäillyn asunnon soveltuvuutta, toimintavelvollisuuden sisältöä, liikkumisen tarvetta asunnon ulkopuolella, epäillyn henkilökohtaisia olosuhteita ja epäillyn kykyä suoriutua valvontarangaistuksesta sekä selvittää epäillyn suostumuksen. Rikosseuraamuslaitos antaa lausunnon siitä, onko valvontarangaistuksen tuomitseminen perusteltua.  Jos Rikosseuraamuslaitos pitää valvontarangaistuksen tuomitsemista perusteltuna tuomitun sosiaalisten ja valmiuksien ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, selvitykseen liitetään toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmaan liitetään samassa asunnossa olevien suostumus siihen, että valvontarangaistus voidaan panna täytäntöön asunnossa.

Myös syyttäjä ja tuomioistuin voivat erikseen pyytää toimeenpanosuunnitelmaa, jota ilman valvontarangaistusta ei voida tuomita.  Toimeenpanosuunnitelman sisällöstä säädetään valvontarangaistuksesta annetun lain 7 §:ssä. Rangaistuksesta päättää tuomioistuin.

Valvontarangaistus täytäntöönpano käytännössä

Valvontarangaistukseen tuomittu asuu omassa kodissaan. Tämän vuoksi valvontarangaistus edellyttää tuomitun asunnon soveltuvuutta rangaistuksen täytäntöönpanoon.

Tuomitulle laaditaan toimeenpanosuunnitelma, joka sisältää toimintavelvollisuuden ja päiväohjelman. Toimintavelvollisuus voi sisältää työtä, koulutusta, kuntoutusta tai muuta tuomitun toimintakykyä parantavaa toimintaa vähintään 10 ja enintään 40 tuntia viikossa.

Tuomittu on velvollinen osallistumaan valvontatapaamisiin sekä pitämään yhteyttä valvojaansa toimeenpanosuunnitelmassa määritetyllä tavalla. Päiväohjelmassa määritellään tarkasti, missä tuomitun tulee milloinkin olla. Hänen tulee pysytellä asunnossaan aina silloin, kun hänellä ei ole ohjelmassa hyväksyttyä syytä poistua sieltä. Tuomittu saa liikkua asuntonsa ulkopuolella vain ennalta määrätyssä tarkoituksessa. Esimerkiksi kaupassa ja asioilla käyminen sekä urheiluharrastukset tulee hoitaa päiväohjelmassa määriteltyinä aikoina ja ohjelmassa hyväksytyissä paikoissa.

Valvontarangaistus edellyttää tuomitulta ehdotonta päihteettömyyttä, jota valvotaan puhalluskokeilla sekä sylki- ja virtsanäytteillä.

Valvonta

Tuomitun asuntoon asennetaan vastaanotin, joka on matkapuhelinverkon kautta yhteydessä valvontakeskukseen ja alueella toimiviin valvonta- ja tukipartioihin. Rangaistusaika alkaa kulua valvontalaitteiden asentamispäivästä lukien.

Valvontarangaistusta suorittavan nilkkaan kiinnitetään pantavalvontalaite (lähetin), joka on yhteydessä valvottavan kotiin sijoitettuun vastaanottimeen. Pannassa oleva lähetin lähettää vastaanottimeen signaaleita, joilla vastaanotin valvoo asunnossa olemista ja päiväohjelmassa määritellyn aikataulun noudattamista.  

Pantavalvontalaite ei haittaa normaalia elämää, se kestää esimerkiksi uimista ja saunomista eikä aiheuta allergioita.

Rikosseuraamuslaitoksen valvonta- ja tukipartiot tekevät tarkastuskäyntejä valvottavan asuntoon ja työ- tai muulle toimintapaikalle. Lisäksi partiot valvovat päihteettömyyttä ja muiden toimeenpanosuunnitelmassa määriteltyjen velvollisuuksien noudattamista. Jos valvottava saapuu asuntoonsa myöhässä tai poistuu sieltä päiväohjelmassa määriteltyjen kellonaikojen ulkopuolella, siitä menee välittömästi hälytys valvontakeskukseen.

Valvontarangaistuksen ehtojen toistuva tai vakava rikkominen, kuten päiväohjelmassa määriteltyjen aikataulujen olennainen noudattamatta jättäminen tai päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen, johtaa pääsääntöisesti rangaistuksen muuntamiseen ehdottomaksi vankeudeksi.

Ehdonalainen vapauttaminen

Valvontarangaistuksen täytäntöönpano koostuu kahdesta vaiheesta: sähköisesti valvotusta täytäntöönpanovaiheesta sekä ehdonalaisesta vapaudesta. Valvontarangaistuksesta vapautetaan ehdonalaiseen vapauteen samoin edellytyksin kuin ehdottomasta vankeusrangaistuksesta. Henkilö, joka ei ole ollut suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta kolmena rikosta edeltävänä vuotena, vapautetaan ehdonalaiseen vapauteen puolet valvontarangaistuksesta suoritettuaan.  Jos tuomittu on ollut suorittamassa vankeusrangaistusta mainittuna aikana, ehdonalaiseen vapauteen pääsee, kun 2/3 valvontarangaistuksesta on suoritettu. Jos rikos on tehty ennen 21 vuoden ikää, vastaavat määräosat ovat 1/3 ja ½. Valvontarangaistuksen viimeisenä päivänä ennen ehdonalaista vapauttamista valvontalaitteet poistetaan tuomitun asunnosta ja hallusta.  

Valvontarangaistuksen myönteiset vaikutukset

Yksi valvontarangaistukseen tuomitsemisen edellytyksistä on, että sitä voidaan pitää perusteltuna rikoksentekijän sosiaalisten valmiuksien ylläpitämiseksi tai edistämiseksi. Valvontarangaistuksella on monia myönteisiä vaikutuksia tuomitun ja hänen perheensä elämään. Jos tuomitulla on työpaikka, hän voi jatkaa työntekoa tässä työpaikassa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Näin valvontarangaistuksella voidaan vähentää myös niitä taloudellisia menetyksiä, joita ehdottomasta vankeusrangaistuksesta usein aiheutuu. Yhteiskunnan jäsenenä toimiminen on helpompaa, kun työ- tai opiskelupaikka ja asunto säilyvät. Myös vaatimus päihteettömyydestä vähentää syrjäytymisen riskiä, minkä lisäksi valvontarangaistukseen on mahdollista kytkeä kuntouttavia toimintoja. Sosiaalisten siteiden ylläpitäminen perheeseen ja muihin läheisiin on helpompaa kuin vankilasta käsin.  

Valvontarangaistus on myös yhteiskunnalle edullinen: valvontarangaistuksen arvioidaan maksavan noin kolmanneksen vankipäivän hinnasta, joka on 180-200 euroa päivässä.

Sähköisen valvonnan käyttö muissa maissa

Sähköinen valvonta on jossain muodossa käytössä monissa Euroopan maissa. Pohjoismaissa sähköistä valvontaa käytetään Ruotsin lisäksi myös Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa sähköinen valvonta on ollut käytössä vuodesta 1994 lähtien, ja kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä.

Ulla Mohell

Lainsäädäntöneuvos,

Oikeusministeriö, kriminaalipoliittinen osasto

Lisätietoa valvontarangaistuksesta:

http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1302674093738