Vanhemman vankeuden aiheuttamat haitat lapselle

13.3.2015 16.00 | Lotta Lehmusvaara

Monet aikuiset saattavat ajatella, että lasta on suojeltava vanhemman vankeudelta esimerkiksi salaamalla asia. Lapsen etu on kuitenkin se, että hänen kanssaan keskustellaan häntä itseään koskevista asioista ikätasoon sopivalla tavalla.

Salailusta voi aiheutua lapselle jopa haittaa, kun hän joka tapauksessa arvaa, että jotain on vialla perheessä, mutta ei tiedä, mikä ongelman aiheuttaa.

Perheterapeutti Tarja Sassin mukaan vankien lapset tarvitsevat huojentavan kokemuksen, että he ovat lapsia. "Tie huolettomuuteen käy asian puheeksi ottamisen kautta. Aikuisten tulee oppia keskustelemaan vaikeista asioista lasten kanssa ja myös kuunnella, mitä heillä on sanottavana. Lapset syyllistävät itseään ja heille pitää kertoa, ettei vanhemman vankeus ole heidän syytään."

Skotlannin lapsiasiavaltuutettu Katrin Marshall on puolestaan todennut: "Vankien lapset ovat rikosten ja rangaistusjärjestelmämme huomaamattomia uhreja. He ovat näkymättömiä, kuulumattomia ja syyttömiä. He tarvitsevat huolenpitoamme ja huomiotamme."

Lastenpsykiatri Tytti Solantauksen mukaan vanhemman vankeus itsessään näyttää olevan riskitekijä lapselle.       

Vankeuden aiheuttamia haittoja lapselle

COPING (Children of Prisoners, Interventions & Mitigations to Strengthen Mental Health) oli vuosina 2010-2012 Ruotsissa, Saksassa, Romaniassa ja Britanniassa toteutettu EU-hanke. Se on ensimmäinen laaja eurooppalainen tutkimus vankien lapsista. 

Menetelminä käytettiin kyselylomaketta, johon vastasi 737 lasta ja heidän vanhempansa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin lapsia ja heidän vanhempiaan sekä heidän kanssaan toimivia tahoja.

Tulokset osoittavat, että vangittujen vanhempien lapsilla on yleisesti lisääntynyt riski mielenterveyden ongelmiin. Riski on huomattava kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa.

Vanhemmat arvioivat, että vähintään 25 %:lla 11-vuotiaista ja sitä vanhemmista lapsista ja vähintään 21 %:lla alle 11-vuotiaista on selviä vaikeuksia tunteissa, keskittymiskyvyssä, käyttäytymisessä tai suhteissa muihin samanikäisiin.

Lapset ja heidän vanhempansa kertoivat haastatteluissa lasten painajaisista, surusta, eroahdistuksesta ja huonosta itseluottamuksesta. He puhuivat myös arkielämän raskaudesta, pitkistä tapaamismatkoista vangitun vanhemman luokse sekä huonoista ja hyvistä tapaamistiloista vankiloissa.  Ruotsalaisilla lapsilla tunne-elämän ongelmat ja tarve hallita niitä olivat näkyvin tarve.

Lapsilla, joiden isä tai äiti on joutunut vankilaan, on lisääntynyt riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Leimautuminen, katkenneet kiintymyssuhteet, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat sekä hoidon puute ovat yhteydessä mielenterveysongelmien riskiin lapsilla.

Lapset häpeävät ja kärsivät leimautumisesta, omanarvontunteen menetyksestä ja syrjinnän kokemuksista. Vankeusrangaistuksesta johtuvaa kiintymyssuhteen katkeamista voi olla vaikea parantaa. Rakkaan perheenjäsenen fyysinen poissaolo, vaikka hän on henkisesti läsnä lapsen mielessä, johtaa sekaannukseen ja epävarmuuteen. Lasten, joilla jompikumpi vanhemmista on vankilassa, täytyy tutkimuksen mukaan oppia hyväksymään menetys, sopeutua sekä tuntea toivoa.

Haittavaikutuksia voidaan ehkäistä tuella

Coping-tutkimuksen johtopäätös on, että lapsilla on huomattava avun- ja tuentarve, jos hänen vanhempansa joutuu vankilaan. Lapset tarvitsevat palveluja, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa ja vanhempia, jotka saavat riittävästi tukea yhteiskunnalta kyetäkseen toimimaan riittävän hyvinä vanhempina.

Ruotsalaiset lapset kertoivat tarvitsevansa eniten henkistä tukea. Seuraavaksi eniten he tarvitsivat apua kouluun liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että lapsi saa apua oikeaan aikaan. Ratkaisevaa voi olla esimerkiksi se, että lapsi saa käydä tapaamassa vanhempaansa heti pidätyksen jälkeen, jotta hän voi käsitellä tilannetta ja hänen kykynsä sietää tilannetta vahvistuu.

Toinen keskeinen tekijä on huoltajan kyky tukea lasta. Vanhempien mukaan he eivät kyenneet tukemaan lapsiaan heti pidätyksen tai myöskään vapautumisen jälkeen. Tukitoimet lapselle ja hänen vanhemmilleen täytyy räätälöidä niin, että ne ovat käytettävissä silloin, kun tarve on suurin.

Tutkimuksessa esitettiin myös muita suosituksia lasten tilanteen helpottamiseksi. Ne sisältävät ehdotuksia perheiden talouden ja lasten arjen parantamisesta, lapsen mahdollisuuksien parantamisesta tavata vangittuja vanhempiaan, emotionaalisen tuen saamisesta lapsille ja vanhemmille sekä lapsia koskevan tiedon lisäämisestä yhteiskunnassa.

Suomessa viranomaistahojen ja järjestöjen ammattilaisista muodostuva Rikosseuraamusasiakkaan läheistyön verkosto on kantanut huolta, saavatko rikosseuraamusasiakkaiden lapset tarvitsemaansa tukea. Verkosto on ollut huolissaan myös lasten konkreettisista mahdollisuuksista tavata riittävästi vankilassa olevaa vanhempaansa.

Vankien lasten määrä

Vankien läheisten määrää selviteltiin Suomessa 2011. Silloin arvioitiin, että vankeus koskettaa päivittäin jopa 55 000 ihmistä. Näistä 12 500 oli lapsia. Vanhemman vankeuden kokeneiden lasten määrä esimerkiksi viiden vuoden jakson sisällä voi olla jopa 35 000-40 000 lapsen luokkaa. Euroopassa vankien lapsia arvioidaan olevan lähes miljoona (Children of Prisoners).

Lotta Lehmusvaara
Viestintäkoordinaattori
Kriminaalihuollon tukisäätiö

Lisää

Miten vankien lapsia ja perheitä voidaan tukea? Kriminaalihuollon tukisäätiön lapsi- ja perhetyö eli Ehjä perhe -toiminta esittäytyy videolla.  

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan puhe Kriminaalihuollon tukisäätiön Ehjä perhe -toiminnan ja VAO - Vankien omaiset ry:n 10-vuotisjuhlaseminaarissa "10 vuotta sydämellä" Tikkurilassa 11.3. 2015

Lasten sivut Portti vapauteen -portaalissa

Lähteet

COPING-tutkimus (Children of Prisoners, Interventions & Mitigations to Strengthen Mental Health)

Hannakaisa Ryynänen ja Maarit Suomela: Lähelle - Selvitys yhteydenpitokäytännöistä ja niiden mahdollisista esteistä vankien ja heidän läheistensä välillä. Kritsin raportteja 1/2011.
Myös verkkojulkaisuna.

Rangaistus lapsen silmin -seminaarin videokooste

Children of prisoners Europe