Asumistakin pitää opetella

3.10.2011 10.00

Kun on istunut yli kymmenen vuotta linnassa ja tunkenut suoneensa kaikkea kissaa pienempää, paluu siviiliin ja tavalliseen arkeen ei ole helppoa. Kritsin asumisohjaajat tukevat asiakkaitaan saamaan elämänsä hallintaan. Lue juttu Kritsin asumisohjaajien työpäivästä.

Koillis-Helsingissä Tapulikaupungissa aurinko paistaa elokuisena perjantaina. 1970-luvun betonilähiö ei näytä yhtään harmaalta.

Kerrostaloryppään vehreällä pihalla Kritsin asumisohjaajat Antti Puustinen ja Anne Suominen vetävät nopeita sauhuja. Samalla työpari käy vielä nopeasti läpi asiat, joista asiakkaan kanssa pitää tällä kerralla puhua.

Työparin päivän ensimmäinen asiakas on Kimmo, joka vapautui vankilasta joulukuussa. Ensimmäiset kuukautensa vapaalla jalalla Kimmo vietti päihdekuntoutuksessa Sillanpirtissä. Helmikuussa hän muutti Kritsin tukiasuntoon.

Suominen ja Puustinen ovat käyneet Kimmon luona kotikäynnillä viimeksi kesän alussa. Kotikäyntien välillä he ovat tavanneet Kimmoa Kritsin vertaistukipiste Rediksessä.

Kimmo pyytää Suomista ja Puustista peremmälle. Siistissä yksiössä tiskit on tiskattu avokeittiössä, alkovissa oleva sänky on pedattu. Olohuoneessa suuren taulutelevision ruudulla pyörivät MTV:n videot, ikkunan alla olevalla hyllyllä on leluja hyvässä järjestyksessä. Läppärin taustakuvana on lelujen käyttäjä, Kimmon pieni tytär. 

Nyt kun Kimmolla on koti ja hän on raitis, tytär ja isä ovat voineet tutustua toisiinsa. Tyttö asuu osan viikosta Kimmon luona.

"Olen ollut yhteensä 11 vuotta vankilassa ja tunkenut suoniini kaikkea kissaa pienempää, mutta nyt se vaihe elämästäni on lopullisesti ohi", Kimmo sanoo.

Tarkoitus ei ole kytätä

Kritsillä on Helsingissä ja Vantaalla 39 itsenäistä tukiasuntoa. Lisää asuntoja hankitaan parhaillaan, myös Espoosta. Itsenäisten tukiasuntojen lisäksi Kritsin asumisvalmennusyksikössä asuu 15 vankilasta hiljattain vapautunutta miestä.   

Puustinen ja Suominen muistuttavat, että vankila- ja rikoskierteestä ulospääsy edellyttää usein tavallisten arkiseen elämänhallintaan liittyvien asioiden opettelua. Kuten vaikka ihan sitä, että vuokra pitää maksaa kerran kuukaudessa tai toimeentuloanomus on osattava ja muistettava tehdä. 

Asumisohjaajat ovat asiakkaiden apuna virastoissa ja tukevat arkeen kuuluvien asioiden hoitoa muutenkin. Työhön kuuluu vaihtelevasti myös esimerkiksi opiskelu- ja työelämään liittyvien asioiden selvittelyä, vapaa-ajan toimintaan ohjaamista ja asiakkaan tarpeen mukaisten tukiverkostojen luomista yhdessä asiakkaan kanssa.

"Tämä on tällaista kokonaisvaltaista elämänhallintaan tähtäävää työtä, joka parhaassa tapauksessa auttaa vankilakierteen katkaisemista" Puustinen sanoo.

"Sitten myös vain juttelemme asiakkaamme kanssa. Ihan arkisia asioita tai jos asiakas haluaa, käymme läpi syvällisempiäkin juttuja", Suominen kertoo.

Tuetulla asumisella halutaan tukea asiakasta mielekkääseen ja esimerkiksi  päihteettömään elämään.

"Tarkoituksena ei ole vahtia ja kontrolloida asiakkaan elämää, vaan tukea ja mahdollistaa elämänmuutosta, jonka vuoksi tuettuun asumiseen on hakeuduttu. Tarvittaessa asiakkaan tilannetta arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa ja mietitään niihin mahdollisia ratkaisuja", Puustinen sanoo.

Nykyiset pestinsä Kritsissä Puustinen ja Suominen aloittivat viime vuoden lopulla. Heti alusta lähtien heistä tuntui luonnolliselta työskennellä parina. Parityö tuo mukanaan useamman näkökulman asiakkaalle ja myös työntekijälle.

Riesana kyttäävät naapurit

Keväällä Kimmo kertoo olleensa hyvin lähellä retkahtaa aineisiin, kun hankaluudet sossun kanssa kärjistyivät. Toimeentulotuki viivästyi ja Kimmolle tärkeä matka sukulaisen valmistujaisjuhliin oli viime metreille asti vaakalaudalla. Matkarahat tulivat viime tipassa.

"Olemme Kimmon kanssa käyneet avoimesti läpi monia asioita. Olen esimerkiksi keskustellut hänen kanssaan niistä merkeistä, jotka mahdollisesti edeltävät retkahdusta. Niistä on hyvä olla itse tietoinen", Puustinen sanoo.

Nyt sossun kanssa asiat sujuvat jotenkuten, mutta Kimmoa harmittaa kyttäävät naapurit. Hänelle on mainittu, että hänen pieni tyttärensä pitää liikaa meteliä saunavuorolla.

"Valitettavasti joskus on käynyt niinkin, että tukiasuntojen naapurit ovat väittäneet, että asuntoon on pitänyt kutsua poliisit. Tarkistaessamme asiaa poliisilta, selviää ettei häiriö ole välttämättä aiheutunut asukkaastamme". Suominen kertoo.

"Usein kun asioita selvitetään, ihmisten turhat epäluulot karisevat. Mutta entinen vankilakundi tai -kimma on helppo nostaa syntipukiksi naapurustossa", Suominen sanoo.

Lähtiessään Suominen ja Puustinen ja vielä tarkistavat, että Kimmon eteisessä katossa oleva palovaroitin on kunnossa.

Minne Tuija on hävinnyt? 

Toimistolla Suominen ja Puustinen tarkastavat asumispalvelupäällikön kanssa asiakkaiden viime kuukausien vuokranmaksut tai maksamatta jättämiset.

Tuijalla on jo melkoiset vuokrarästit ja häntä ei ole saatu viikkoihin kiinni puhelimella.

"Tuija voi olla vaikka lusimassa. Emme saa viranomaisilta tietoa, jos asiakas on joutunut linnaan. Sitten tulee vuokravelkoja, joka taas vaikeuttaa paluuta siviiliin", Suominen sanoo. 

Tuijalle mennään viemään tulevalla viikolla yhteydenottopyyntö postiluukusta.

"Vuokrakirjanpito on hyvä työväline. Se kertoo asiakkaan tilanteesta melko hyvin. Valtaosalta asiakkaista vuokra tulee kuten pitääkin, mutta joillain on vaikeuksia maksaa vuokransa. Vuokranmaksun takkuilu kertoo usein muistakin elämänhallintaan liittyvistä vaikeuksista", Puustinen sanoo.

Pekan kihlasormus ilhaduttaa 

Suominen ja Puustinen tapaavat Pekan alakerran vertaistukipiste Rediksessä. Suominen auttaa Pekkaa asuntohakemuksen tekemisessä. Pekka on asunut Krtisin tukiasunnossa jo reilun vuoden ajan. Hän alkaa olla valmis muuttamaan omilleen. Yleensä tukiasuminen kestää muutaman vuoden.

Pekka hakee vuokrakolmiota Helsingistä. Hän haluaa tilaa, koska päiväkoti-ikäinen poika asuu isänsä kanssa viikot. Pekalla on toinenkin syy hakea isompaa asuntoa. Suominen huomaa ilokseen, että Pekan nimettömään on ilmestynyt sormus ja onnittelee Pekkaa.

"Toivottavasti ei varastettu", Rediksessä yhdyskuntapalvelua suorittava Pekan vanha linnakaveri leukailee.

Pekka kertoo menevänsä talvella naimisiin. Häät hän haluaisi viettää Katajanokalla entiseen vankilaan tehdyssä hotellissa.

"Olen muuten kerran ollut yötä siinä hotellissa. Halusin vain kokeilla, miltä tuntuu nukkua sellissä, kun on vapaalla jalalla."

Perjantai alkaa olla pulkassa. Suominen ja Puustinen vilkaisevat vielä kalenteria seuraavan viikon osalta ja suuntaavat sitten viikonlopun viettoon.

Jutussa esiintyvien asiakkaiden nimet on muutettu.

 

Parina työskentelevät Krtisin asumisohjaajat Anne Suominen ja Antti Puustinen käyvät ennen kotikäyntiä läpi asiakkaan kanssa keskusteltavat asiat.

Parina työskentelevät Krtisin asumisohjaajat Anne Suominen ja Antti Puustinen käyvät ennen kotikäyntiä läpi asiakkaan kanssa keskusteltavat asiat.