Räppi kaikaa vanhassa kuulusteluhuoneessa

28.6.2017 11.00

Vantaan vankilan nuorten osastolla on räppipaja joka keskiviikko. Se on osa projektia, jossa kehitetään elämänhallintaa tukevaa toimintaa nuorille.

Ulkona kukkivat valkovuokot, mutta sisällä on paljon harmaita käytäviä. Yhtäkkiä jostain kuuluu, kun nuori räppää innoissaan. Avaamme vankilan entisen kuulusteluhuoneen oven.

Ensin näkyy Kalen eli Seppo Lampelan selkä. Hän on kumartuneena tietokoneen ylle. Keho notkuu ja hytkyy kuin sintti ongessa.

Nurkassa on nuorten osaston vanki, joka räppää mikrofoniin. Kuulee, että hän on tehnyt tätä ennenkin.

Huone on pieni, mutta ajaa asiansa. Jokainen nuorten osaston vanki, joka on saanut kirjoitettua tekstinsä, pääsee studioon. Kale nauhoittaa jokaisen suorituksen.

Myöhemmin teksteihin lisätään tausta eli biitti. Nuori voi halutessaan julkaista oman kappaleensa vapauduttuaan.

Voiko räppi olla kuntouttavaa?

Joka keskiviikko Kriminaalihuollon tukisäätiön Nuorten toimintakeskuksen työntekijät Kimmo Gustafsson, Kale ja Mohamed Ameli jalkautuvat Vantaan vankilan nuorten osastolle.

Nuoret on tuomittu esimerkiksi päihtyneenä tehdyistä ryöstöistä. Taustalla on turvattomuutta, huostaanottoja, päihdeongelmaa ja sekakäyttöä, ylisukupolvisuutta...

Osastolla työskentelevä erityisohjaaja Maarit Issakainen näkee räppipajat terapeuttisena työmallina.

"Se mahdollistaa nuorille muun keinon ilmaista itseään kuin puhumisen. Ja nuoret tekevät tätä, koska he haluavat, heitä ei todellakaan tarvitse patistaa. Lisäksi he kunnioittavat vetäjiä, esimerkiksi Kale on tunnettu rap-artisti", Issakainen kuvailee.

"Vankilassa oleminen nostattaa tunteita. Teksteillään nuoret yrittävät tehdä niistä ymmärrettäviä. Lisäksi sanoituksissa nousee esiin asioita, joita on käsitelty osastolla. Erilaiset historiat tuottavat erilaisia tekstejä, ja niiden avulla voidaan opetella toisten ymmärtämistä. Nämä nuoret huolehtivat toinen toisistaan."

Räppi voi siis olla paitsi hauskaa myös ennen kaikkea kuntouttavaa.

"Ryhmädynamiikan kautta räppipajat lisäävät vankilan turvallisuutta. Lisäksi nuoret näkevät esimerkin voimalla, että on olemassa toisenlaista elämää. Pajat tuovat myös toivottua vaihtelua päiviin."

Hyvät ja rehelliset läpät

"Onks biisei", Kale huutaa ja pojat lähtevät yksi kerrallaan studioon. Tällä hetkellä ryhmässä on viisi nuorta.

"Toistoa, toistoa ja treeniä", Kale kuvaa prosessia.

"Kun on nauhoitettu biitin kanssa, saa kuunnella, ja sitten taas treenataan."

Kale näkee nuorissa paljon potentiaalia ja luonnonlahjoja. Tärkeintä on kuitenkin rehellisyys.

"Jos valehtelee paperille, valehtelee itselleen. Kirjoittaessa omat möröt tulevat päivänvaloon. Sitten on vielä se, että asiat tulevat jäsennellyksi paperille, vaikka eivät vielä ratkaistuiksi", hän pohtii.

Nuorilla on omat suosikkinsa, joille on yhteistä se, että ne kertovat päihteistä. Likanen Etelä ja Sairas T ovat suomalaisia suosikkiartisteja.

Kokeiluprojekti kehittää toimintaa nuorille

Kimmo Gustafsson toimii ohjaajana Nuorten toimintakeskuksessa Helsingin Kurvissa. Kyseessä on STEA:n rahoittama projekti, joka kestää neljä vuotta. Tavoitteena on tukea nuoria rikos- ja päihdekierteen katkaisemisessa tavoilla, jotka ovat heille mielekkäitä.

Idea räppipajasta syntyi, kun hanke oli esittelemässä itseään Vantaan vankilassa helmikuussa.

"Musiikki on nuorille iso juttu ja he olivat innoissaan tästä. Alettiin suunnitella ja jo viikon kuluttua oltiin täällä", Kimmo kertoo. Se siitä hitaasta systeemistä!

Gustafssonin mielestä on hyvä, jos nuori kiinnittyy jo vankilassa keskuksen toimintaan, sillä se voi kantaa vapautumiseen, joka on tärkeä nivelvaihe.

"Huomaa, että voi saada elantonsa eri tavalla ja elää eri tavalla jännittävää elämää", Kale lisää.

Tällä hetkellä puolet osaston nuorista on halukkaita tulemaan työkokeiluun toimintakeskukseen. Myös siellä nuorilla on käytössä musiikkistudio.

Vankila valmentaa vapauteen

Osastolle tullaan usein putkan ja matkasellin kautta. Osa on ollut eristyksessä poliisin suorittaessa esitutkintaa.

Monelle nuorelle vankila toimii katkopaikkana, joka pakottaa pysähtymään. Suomessa alle 15-vuotiaana tehdyistä rikoksista tulee merkintä poliisirekisteriin, ja ne otetaan huomioon oikeudessa raskauttavina tekijöinä.

Vankilassa jokainen nuori haastatellaan, voidaanko hänet sijoittaa osastolle muiden nuorten pariin.

Nyt paikalla olevat viisi nuorta ovat olleet vankilassa kolmesta kuukaudesta vuoteen. Nuorin pojista on 16 ja vanhin 21. Kaksi heistä suorittaa peruskoulua vankeudessa.

Mitä he ajattelevat vankilasta? Nuoret kertovat, että putkan jälkeen nuorten osasto tuntui taivaalta: Suihku, taulutelkkari, ikkuna, aamupuuro ja vielä salaatin kera...

Sellien ovet ovat arkisin avoimina seitsemästä puoli viiteen. Lauantaina ja sunnuntaina ne menevät kiinni jo puoli neljä.

Toivottua vaihtelua päiviin tuovat liikunta kaksi kertaa viikossa sekä Uudenmaan Marttojen pitämä kotitaloustunti. Viimeksi aiheena oli pesukoneen käyttö. Liikuntaa pojat kaipaisivat enemmän.

Osastolla nuoret pelaavat keskenään pelejä. Yksi kertoo lukevansa Zlatanin elämäkertaa.

Rahaa nuoret saavat kotoa, ja lähes kaikki raha menee ruokaan.

Erityisohjaaja Maarit Issakainen pitää osastolla arkikasvatusta, johon kuuluu omien asioiden hoitamista ja ryhmässä olemisen taitoja. Jos ehtii, hän pyrkii tarjoamaan nuorille myös yksilöaikoja.

Myös Kimmo Gustafsson tapaa nuoria kahden kesken räppipajan aikana. Hän on toiminut jo vuosia rikoksiin syyllistyneiden nuorten parissa. On tärkeää, että nuorella on siviilissä tahoja ja henkilöitä, joiden puoleen he voivat kääntyä vapautuessaan ja joille he voivat kertoa huolistaan. Nytkin hän tapaa kaksi nuorta.

Entä sitten musiikki? Sitä saisi olla nuorten mielestä vielä enemmän. He haluaisivat myös soittimia, kuten rummut ja kitaran.

He ovat kuulleet, että Vantaan vankilassa on aiemmin ollut musiikkihuone. Issakaisen mukaan se kärsi kuitenkin ilkivallasta ja jouduttiin sulkemaan.

Kuva: Krits

Nuorten toimintakeskus on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille rikos- ja päihdetaustaisille nuorille. Hankkeessa kehitetään vuosina 2016-2019 elämänhallintaa tukevaa toimintaa nuorille. Se tarjoaa nuorille yksilöllisiä palveluita sekä tukea mm. asunnon etsinnöistä ja arjen hallinnasta tulevaisuuden suunnitteluun. Keskukseen voi mennä suorittamaan mm. koevapautta, yhdyskuntapalvelua tai työssä oppimista.Lue lisää täältä

Katso hankkeessa tuotettu video "Onnen päivä"

Musiikkistudioprojekti 2017 - dokumenttielokuva